Uusimmat kirjoitukset

Tiedote

Tiistai 16.9.2014 - Tapani Mäkinen

Vantaan Sanomat on tänään 16.9. uutisoinut henkilökohtaisten raha-asioideni hoitamisesta ja vuosien 2013–2014 aikana ulosottoon päätyneistä maksamattomista laskuistani.

Oman huolimattomuuteni vuoksi kahdeksan maksamatta jäänyttä laskuani on siirtynyt ulosottoon viime ja tänä vuonna. Viimeisen ulosotossa olleen laskuni olen maksanut eilen maanantaina 15.9.

Ymmärrän, että äänestäjät odottavat minulta päätöksentekijänä ja kansanedustajana nuhteettomuutta ja rehtiä käytöstä.

Olen pahoillani siitä, etten ole kaikilta osin pystynyt hoitamaan henkilökohtaisia asioitani kansanedustajan tehtävään kuuluvalla arvokkuudella. Olen nyt hoitanut henkilökohtaiset raha-asiani kuntoon ja jatkan nöyrästi työtäni eteenpäin.

Tapani Mäkinen

Poliitikot ja rohkelikot

Perjantai 5.9.2014 klo 9:33 - Tapani Mäkinen

Tänään on valtakunnallinen yrittäjäpäivä. Me poliitikot puhumme paljon yrittämisestä. Puhumme, että yrittämiseen tulee kannustaa, että yrittäjien byrokraattista taakkaa tulisi vähentää, että yksinyrittäjien sosiaaliturvaa tulisi parantaa, että pk-yrityksiä tulisi maahan saada entistä enemmän, etenkin sitä koota, että pk-yritykset luovat maamme työpaikat jne. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

 

Saan eduskuntaan paljon viestejä eri alojen yrittäjiltä erilaisten lakipakettien käsittelyn yhteydessä. Aika monesti asia koskee sitä, miten on säädetty tai ollaan säätämässä lakeja, jotka tavalla tai toisella hankaloittavat yrittäjän elämää. Lakien ja säädösten yrittäjävaikutusta onkin ihan liian harvoin tarpeeksi hyvin arvioitu. Teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että prosessit sutjakoituisivat ja että entistä paremmin pystyttäisiin välttämään kaikki yrittäjyyden esteet heti alkuunsa. On kuitenkin oikeastaan aika surullista, että joudumme vieläkin puhumaan yrittäjyyden esteiden poistamisen tasolla. Katse pitäisi olla jo uusien ja taas uusien kannustimien löytämisessä.

 

Valtion hallinnossa on nyt käynnissä normitalkoot. Kaikki ylimääräinen byrokratia ja sääntely halutaan nyt karsia julkisesta hallinnosta. Normitalkoita hakevat myös yrittäjät. Kaikkia ylimääräisiä yrittäjien arkea hankaloittavia turhia säädöksiä on karsittava.

 

Yrittäjän arki on raskasta, sanotaan. Ja niinhän se onkin. Yrittäjä tekee monesti pitkää päivää ja nostaa mahdollisimman vähän palkkaa, ja viettää mahdollisimman vähän lomia, jotta voi sijoittaa yritykseensä. Moni yrittäjä sanoo, ettei ikinä suosittelisi lapsillensa yrittäjäksi ryhtymistä. Suuri osa yrittäjistä on kuitenkin yrittäjien lapsia. Heitä ei ehkä pelota, sillä yrittäminen on heille luonnollinen elämäntapa. Se elämäntapa on rohkeutta tarttua tilaisuuksiin, rohkeutta kurkottaa kohti omaa unelmaa, rohkeutta etsiä omia polkua, rohkeutta laajentaa, rohkeutta johtaa – ja ennen kaikkea se on rohkeutta epäonnistua. Meillä on syntymässä nyt uusi yrittäjäsukupolvi, jotka saavat entistä enemmän rohkaisua yrittäjyyteen myös koulustaan. Se ajattelutapa, että yrittää, vaikka ei olisikaan varma lopputuloksesta, sitä pitää arvostaa jo itsessään.

 

Tätä rohkeutta peräänkuulutan nyt kaikille teille. Tänään valtakunnallisena yrittäjäpäivänä haastan sinut rohkaisemaan ketä tahansa ystävääsi astumaan lähemmäksi omia unelmiaan. Yrittäjienkin kannalta näes olisi parasta, jos muutkin kuin yrittäjät uskaltaisivat olla rohkeita.

Metropolihallinto on kallis kompromissi

Lauantai 30.8.2014 klo 10:29 - Tapani Mäkinen

Eilisestä hallituksen budjettiriihen metropolipäätöksestä voidaan luonnollisesti olla kahta mieltä, osa on tyytyväisiä ja osa nurisee vastaan. Veikkaanpa, että löytyy myös kolmas mielipide, eli se porukka joka ymmärrettävästi ihmettelee mitä tehty päätös tarkoittaa. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen joukkoon, ehkäpä meitä voi kutsua kuntauudistuksen haikailijoiksi. Kiistämättä tänä vuonna on tehty ehkä tasavaltamme historian merkittävimpiä kuntakenttään kohdistuvia päätöksiä, eli sote ja metropolihallinto. On selvää, että näiden päätösten myötä Metropolihallintoon kuuluvien kuntien luonne merkittävästi muuttuu.

 

Arvelen että sote-ratkaisun myötä muodostuu uusi tuotantovastuussa oleva organisaatio nimeltään Hyks. Tästä pitää huolen lakiehdotukseen sisällytetty perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen vahva integraatio. On täysin aiheellista olettaa, että näin ollen Hyks-kuntien roolista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava) tulee soten osalta vain pankkiirina toimiminen, eli kaikki sote-asiat konkreettisesti siirtyvät perustettavalle uudelle hallinnolle ja siellä valtaapitävälle valtuustolle.

 

On hyvä huomata myös se, että tämän Hyks-tuotantoalueen tilaajana toimii järjestämisvastuussa oleva Sote-alue, jolla niinikään on oma hallintonsa valtuustoineen.

 

Nyt tehty selkeä ja lopullinen ratkaisu Metropolihallinnon perustamiseksi kuudelletoista Helsingin seudun kunnan alueelle siirtää mm. maankäyttöön asumiseen ja liikenteeseen liittyvät asiat pois kunnilta tai olemassa olevilta kuntayhtymiltä. On selvää, että ratkaisulla voidaan osoittaa olevan toimijoiden määrän vähentyminen, mutta toisaalta ratkaisulla luodaan iso ja merkittävä hallinto, joka tosiasiallisesti vie alueiden kehittämiseen liittyvän tehtävän pois kunnilta ja siten muuttaa näiden kuntien roolia nykyisestään ja toisaalta myös suhteessa muihin suomalaisiin kuntiin. MAL-asioissa Helsingin seudulla tarvitaankin huomattavan paljon parempaa yhteistä suunnittelua kuin tähän mennessä on tehty, mutta pitikö se toteuttaa näin merkittävällä kuntien roolia muuttavalla ratkaisulla? On oikeutettua kysyä, mitä ihmettä näillä jäljelle jäävillä kunnilla oikein tehdään.

 

Väitän, että vähemmällä byrokratialla olisi selvitty jos olisimme pysyneet aikaisemmassa yhteisessä tavoitteessamme, eli kuntien määrän vähentämisessä. Kestävyysvajetta ei varmasti ratkaista uusilla isoilla hallinnoilla. Lisäksi jokaisessa jäljelle jäävässä torso-kunnassa on omat hallintonsa virkamiehineen, luottamushenkilöineen ja valtuustoineen. Kun päälle pistetään vielä jokaisen itsenäisen organisaation omat vaalit, veikkaanpa että hallinnon kiemuroiden perässä eivät pysy äänestäjätkään. Kestävyysvajeen nujertamiseksi onkin tehtävä isoja rakenteellisia muutoksia; tavoitteet ovat olleet ehdottoman oikean suuntaisia. Nyt tehdyt sote- ja metropoliratkaisut muuttavat mainittujen kuntien roolia merkittävästi ja toisaalta etäännyttävät asioita asukkaista. Politiikan sanotaan olevan kompromissien taidetta. Se on varma, että luovuutta tässä tullaan tarvitsemaan.

Blogi on julkaistu Verkkouutisissa 30.8.2014

Avainsanat: metropolihallinto, kuntauudistus, Tapani Mäkinen, Kokoomus

Lisää kirjoituksia