Uusimmat kirjoitukset

  • 26.6.2014 14:03 Metropolihallinto kaatuu perustuslakiin Lue lisää »
  • 5.6.2014 Ympäristönsuojelulaki uusiksi - lupaprosesseja vielä joudutettava Lue lisää »
  • 26.5.2014 11:52 Vaalivoitto tuli - Hyvä Kokoomus! Lue lisää »
  • 13.5.2014 22:34 101 sanaa Euroopasta Lue lisää »
  • 14.4.2014 18:10 Tapani Mäkinen ehdolle eurovaaleihin Lue lisää »
  • 11.4.2014 13:02 Metropolihallintopäätös avattava uudelleen! Lue lisää »
  • 11.4.2014 10:06 Valtionosuusuudistus on merkittävä remontti! Lue lisää »
  • 1.4.2014 20:55 Metropolihallintoon aikalisä Lue lisää »
  • 26.3.2014 15:34 Työtä, työtä ja työtä Lue lisää »
  • 13.3.2014 13:58 Eurovaalikampanjointi kiihtyy, Halla-aho otti aseet käyttöön! Lue lisää »

Metropolihallinto kaatuu perustuslakiin

Torstai 26.6.2014 klo 14:03 - Tapani Mäkinen

Metropolihallinnosta, yhdestä tämän hallituskauden suurhankkeista on väännetty peistä siitä lähtien kun hanke on pantu alulle. Ensimmäinen selvitysmiesten esiselvitys julkaistiin jo viime vuoden kevättalvella ja sitä seurannut metropolilakia valmistelevan työryhmän raportti kuluneena keväänä. Työryhmän tavoite on valmistella esitys hallituksen esityksen muodossa syyskuun puoleenväliin mennessä ja raportti on nyt lausunnoilla kunnissa. Aikataulu on tiukka ja matkassa on vielä monen monta mutkaa.

 

Metropolialue on maan talouden veturi ja alueen kehittämiseksi ministeriöissä on selvitelty vuosien mittaan erinäisiä ratkaisuja. Metropolialueen yhteiset ongelmat ovat todellisia ja on myös yleisesti tunnustettua, että ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan aiempaa parempaa koordinointia  kuntien välillä. Metropolihallinto ei ole oikea ratkaisu näihin ongelmiin; Metropolityöryhmän väliraportissa on vakavia puutteita ja avoimia kysymyksiä, joista osan on työryhmä itsekin tunnustanut. Retoriikka aiheen ympärillä on kuitenkin ollut valitettavan köyhää ja ideologissävytteistä. Kysymys ei ole loppupelissä siitä, halutaanko kunnanvaltuustojen valtaa jakaa yhteiselle vaaleilla valitulle metropolivaltuustolle vaan siitä, onko se ylipäänsä mahdollista.

 

Ensimmäisenä on syytä muistuttaa, että jo meneillään oleva soteuudistus tulee voimakkaasti vaikuttamaan kuntien toimintakenttään. Kaikki sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä järjestämisvastuu tulee siirtymään tehdyn päätöksen myötä kunnista sotealueelle. Jos metropolihallintoratkaisun myötä myös kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät siirretään pois kunnilta, olisi vähintäänkin syytä selvittää mitä jäljelle jäävillä tynkäkunnilla enää tehdään.

 

Metropolihallinto ei ole mikään ratkaisu, jo sen vuoksi, että sen rakentaminen vie yksinkertaisesti aivan liian kauan aikaa. Puhtaasti lainsäädännölliset haasteet vaativat jo mittavan lainsäädäntötyön. Yllättävän vähäiselle huomiolle ovat jääneet kaikki ne muutokset lainsäädäntöön mitä metropolilaki vaatisi. Yksin kajoaminen kuntien itsehallinto-oikeuteen päättää omasta taloudestaan ja palvelujen järjestämisestä vaatisi sen, että metropolilaki tulisi säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä. Lisäksi säädettävään metropolilakiin tulisi sisältymään kokonaan uuden julkisoikeudellisen hallintomallin säätäminen vaaleilla valittuine valtuustoineen ja mahdollisine verotusoikeuksineen, mikä muuttaisi peruskuntien itsehallinnollista asemaa merkittävästi. On hyvin optimistista ajatella, että syksyyn mennessä saadaan pohdittua hallituksen esitys, jonka perustuslakivaliokunta hyväksyisi.

 

Metropolialueen kilpailukykyyn vaikuttaa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu ja niihin liittyen, ehkä kaikkein tärkeimpänä asiana kaavoitus. MAL-asioissa on päästy eteenpäin aiesopimusmenettelyillä ja minihallitusohjelmassakin aivan selvästi tunnustetaan MAL-sopimusten merkitys. Metropolialueella haasteena on ollut hajanainen yhdyskuntarakenne ja tilanteen ratkaisemiseksi metropolikaava vaikuttaa järkevältä ratkaisulta. Näiden asioiden koordinointiin meillä on kuitenkin jo olemassa Uudenmaan liitto. Selvityksen mukaan (Paqvalin, 2014) metropolihallinto tukeutuu monissa kohdin Uudenmaan liiton asiantuntemuksen ja osaamisen varaan. Näin ollen, olisi myös syytä selvittää asia myös toisin päin, eli voitaisiinko Uudenmaan liittoa puolestaan kehittää siihen suuntaan, ettei pelkästään metropolikaavan takia uutta hallintoa tarvita.

 

Suurin ongelma ja viimeinen naula metropolihallinnon arkkuun on kuitenkin rahoitus. Metropolihallinnon toiminta rahoitettaisiin väliraportin mukaan osuuksilla kuntien verotuloista tai omalla metropoliverolla. Mikä on verotulosiirron mahdollinen määrä ja sen vaikutukset kuntien käyttö- ja investointitaloudessa, siitä ei ole selvyyttä. Jos päädyttäisiin siihen, että kunnan kaikista verotuloista siirrettäisiin metropolihallinnolle noin kymmenen prosenttia – kuten on keskustelussa ollut – summa merkitsisi Helsingin, Vantaan ja Espoon kohdalla noin kahden kunnallisveroprosentin tuottoa. Esityksen mukaan metropolihallinnolle ei kuitenkaan siirtyisi vastaavasti kaupungin käyttötaloudesta yhtä paljon menoja. Siitä seurauksena kaupungin vuosikate muuttuisi negatiiviseksi. Tämä tarkoittaisi kriisikuntakriteerien täyttymistä.

 

Verotulojen ja toimintakulujen siirron kanssa samanaikaisesti kaupungin pitää kyetä lyhentämään mahdollista velkaansa. Jäljelle jäävä alentunut tulopohja ei riittäisi pitkäaikaisen velan hoitoon, mm. rahoituskulujen suhteellisen kasvun vuoksi. Samalla kaupungin on myös oltava valmis investoimaan, sillä metropolialueen kaupunkien asukasmäärä on kasvussa sekä luonnollisen väestönlisäyksen että muuttoliikkeen myötä. Näiden investointien kattamiseksi olisi pian edessä kunnallisveroprosentin nostaminen. Verotulojen siirrossa tulisi myös ottaa huomioon eri kiinteistö- ja yhteisöveroprosenttien sekä absoluuttisen verotulomäärän erot eri kuntien välillä ja ottaa käyttöön jonkinlainen verotulojen tasausjärjestelmä metropolialueen kuntakohtaisten erojen tasaamiseksi. Jos päädyttäisiin antamaan metropolihallinnolle verotusoikeus, olisi se erittäin merkittävä muutos Suomen verojärjestelmässä. Metropoliverotus merkitsisi verovelvollisten kannalta arvioiden mukaan niin ikään kokonaisveroasteen kasvamista.

 

Metropoliselvitys lähtee siitä, että metropolihallinnolle siirrettäisiin merkittävää operatiivista toimintaa ilman, että siirtojen juridisia, taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia on perusteellisesti arvioitu. Lisäksi voidaan kysyä, ovatko ihan kaikki esitettyjen tehtävien siirrot ylipäänsä tarpeellisia metropolialueen kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Ympäristönsuojelulaki uusiksi - lupaprosesseja vielä joudutettava

Torstai 5.6.2014 - Tapani Mäkinen

Eduskunnan ympäristövaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksesta. Seuraavaksi laki menee hyväksyttäväksi eduskunnan täysistuntoon. Kokoomuksen ympäristövaliokuntaryhmässä olemme tyytyväisiä uuteen ympäristönsuojelulakiin eduskunnassa tehtyihin tarkennuksiin. Lakiuudistuksen aikana kuultiin niin ympäristöjärjestöjä kuin elinkeinoelämääkin.

 

Ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus on ollut mittava projekti. Lailla toimeenpannaan EU:n teollisuuspäästödirektiivi ja sen myötä teollisuudelle tulee velvoite soveltaa ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista teknologiaa. Direktiiviä sovelletaan suomen lakeihin kuitenkin mahdollisimman vähällä lisätaakalla teollisuudelle. Jouduimme sovittamaan paljon eri näkökulmia, mutta saimme tarkennettua lakia vielä eduskunnassa. Ympäristönsuojelulaki tulee parantamaan ympäristönsuojelua, mutta turvaa myös suomalaisen teollisuuden toimintaedellytykset.

 

Valiokunnassa turvetuotannon sijoittamista koskevaa pykälää saatiin selkeytettyä siten, että turvetuotannon luvitus ei hankaloidu. Kokoomuksen mielestä turpeen energiakäyttöä on lisättävä, koska se on kotimainen, työllistävä ja kilpailukykyinen energiamuoto. Runsaspäästöisiltä suoalueilta tuotetun turpeen päästövaikutus on alhaisempi kuin käytettäessä kivihiiltä, ja lisäksi käytetyt turvesuot voidaan metsittää uudelleen.

 

Nyt meneillään on ympäristönsuojelulain uudistuksen toinen vaihe, jossa keskitytään nimenomaan luvitukseen. On äärimmäisen tärkeää, että ympäristölupaprosessien sujuvuutta parannetaan huomattavasti. Tällä hetkellä meillä on satojen miljoonien edestä investointihankkeita jonossa odottamassa lupaa. Rakennepaketissa on sovittu, että luvitusta sujuvoitetaan, ja tästä on pidettävä kiinni.

Vaalivoitto tuli - Hyvä Kokoomus!

Maanantai 26.5.2014 klo 11:52 - Tapani Mäkinen

Europarlamenttivaalit ovat nyt ohi ja mitkä vaalit ne olivatkaan! Kentälle lähdettiin minun osaltani lennosta, mutta puolue- ja järjestöväki kyllä pehmitti nopeata lähtöä mielettömällä tsempillä ja ammattimaisilla järjestelyillä. Oli upeaa kampanjoida näin mahtavassa joukkueessa.

 

Lämmin kiitos kaikille teille jotka rinnallani kampanjoitte ja uskoitte minuun! Vaikka varoitusaika oli kovin lyhyt, lähti voimalla iso joukko liikenteeseen ja se tuntui todella hyvältä. Jokainen ääni oli merkittävä näissä vaaleissa ja teidän avullanne Kokoomus voitti vaalit.

 

Näiden vaalien osalta oma tulokseni ei ehkä anna aihetta suureen juhlintaan, mutta puolueen osalta täytyy olla todella tyytyväinen. Monissa Euroopan maissa äänestettiin vallanpitäjäpuolueita vastaan, mutta Suomessa Kokoomuksen voitto vahvisti sen, jonka me jo tiesimme: vastuullinen politiikka kantaa hedelmää. Nyt on mielenkiintoista nähdä, millaisia valiokuntapaikkoja suomalaiset ja erityisesti kokoomuslaiset mepit tulevat saamaan europarlamentissa. Onnittelen lämpimästi Hennaa, Sirpaa ja Alexia loistavasta tuloksesta.

 

Pääministeripuolueen kansanedustajana olen onnellinen siitä, että saimme nyt osoituksen kansan tuesta työllemme. Tästä on myös hyvä lähteä kohti ensi vuoden eduskuntavaaleja. Minun osaltani on mukava päästä taas keskittymään omaan työhöni Vantaalla ja eduskunnassa. Eurovaalit olivat yksi etappi tässä jännittävässä politiikan superkeväässä. Työsarkaa on eduskunnassa vielä paljon ja sen lisäksi hallituksen kokoonpano tulee muuttumaan,  ministereitä vaihtuu ja uusi pääministeri valitaan parin viikon päästä Kokoomuksen puoluekokouksessa. Sen jälkeen käydään minihallitusneuvottelut. Samanaikaisesti neuvotellaan kasaan suuria rakenneuudistuspaketteja kunta- ja sotesektoreilla, metropolihallinnon kohtalosta neuvotellaan myös. Seuraavina viikkoina tehtävät päätökset tulevat olemaan koko Suomen kannalta merkittäviä.

 

Joten jatketaan töitä ja pysytään yhteyksissä. Nyt jos koskaan tarvitsemme toivoa ja visiota tulevaisuuteen. Toivo rakastaa tekoja, sillä ilman niitä mikään ei muutu. En häpeä olla innostunut, älä sinäkään!

Lisää kirjoituksia