Uusimmat kirjoitukset

Malmin lentokentän uhraamiseen ei perusteita

Perjantai 14.11.2014 klo 15:00 - Tapani Mäkinen

Eilen eduskunnan kyselytunnilla tuli esiin kysymys Malmin lentokentän lakkauttamisesta. Kysymykseen vastanneen liikenneministeri Paula Risikon mukaan päätös on tehty ja kysymys lentoharrastajien tulevaisuudesta tullaan vielä ratkaisemaan. On totta, että päätös on ollut jo kauan vireillä, mutta tämä ei silti tee siitä oikeaa. Metropolialueen päättäjänä ja kansanedustajana kannan itsekin huolta asuntorakentamisen volyymeistä ja olen pitänyt asiasta paljon ääntä. Silti uskallan väittää, että Malmin lentokentän alue voitaisiin asuntorakentamisen osalta korvata muilla alueilla: Östersundomin alueelle ollaaan nyt kaavoittamassa 70 000 asuntoa. Sen ja muutamien muiden Helsingin alueiden rakennusvolyymi on yhteensä reilusti yli 100 000 asuntoa. Tätä kehitystä liputan lämpimästi. Östersundom on kolmen kaupungin yhteishanke jossa Vantaallakin on paljon pelissä. Alueen rakentaminen tuo paljon toivottuja kerrosneliöitä ja toivon, että Helsinkikin pitää hanketta ensisijaisena.

 

Mitä Malmin lentokenttään tulee, kysymys on siitä, että toimivaa lentokenttää hyvällä sijainnilla ei ole mitään järkeä lakkauttaa. Alueen toiminnot hajautetaan ympäriinsä ja lentoharrastajien osalta asiahan on vielä auki. Onko valtiolla todella varaa rakentaa lentokentän vaativa infra ja luopua pääkaupunkiseudun kakkoskentästä, joka nousujen ja laskujen määrässä on Suomen toiseksi vilkkain? Se on ainoa mahdollinen varakenttä pääkaupunkisedulla. Malmin lentokentällä on täydellinen sijainti myös alati kasvavan liikelentoliikenteen osalta. Maailmalla pienlentoasemien vetovoima on havaittu ja niistä on kehittynyt merkittävä kilpailutekijä. Lentokoulutusta harjoittavien yritysten, ansiolentotoiminnan ja pienkoneiden huoltotoiminnan kannalta Malmin lentoasema on Finavian mukaan ylivoimaisesti paras lentopaikan sijainti ja yleisilmailun edistämisen kannalta se tulee säilyttää nykyisessä käyttötarkoituksessaan. Malmin lentokentän kehittämistä on haitannut Helsingin kaupungin määräämä rakennuskielto, mutta sellaisenaankin alue on elinvoimainen ja tarjoaa satoja työpaikkoja. Malmilla on myös lentokoulutusta ja nykyään kaikki Suomen liikennelentäjät saavatkin osan koulutuksestaan Malmilla. Yksityiset lentokoulut ovat nyt pystyneet kouluttamaan liikennelentäjiä kolmasosan kustannuksella verrattuna valtion opistoon.

 

On täysin ymmärrettävää, että valtiovalta tarkastelee tappiota tuottavan kentän tulevaisuutta. Mutta kuten sanoin, tilanteessa, jossa kenttää on haluttu ajaa alas jo vuosikymmenen jos toisenkin, ei alueen kehittäminen ole kaikessa potentiaalisessa laajuudessaan voinutkaan toteutua. Kyse ei ole pelkästään harrastustoiminnasta, kyse on ilmailuharrastamisen ja lentäjien kouluttamisen ja yritysten infrasta, jonka hajauttamalla valtio menettää vuosien työn. Ennen kuin vastaavaa kenttää voidaan pääkaupunkiseudulla osoittaa, ei Malmin kohtaloa voida sinetöidä.

 

Kevyt lentoliikenne on nopeimmin kasvava liikelentotoiminnan sektori. Euroopan lentoliikenteen odotettaan kasvavan kaksinkertaiseksi nykyisestä seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana. Onko nyt sopiva hetki lakkauttaa koko pääkaupunkiseutua palveleva lentokenttä? Suomen syrjäisen sijainnin Euroopan pohjoisimmassa nurkassa sekä pitkien sisäisten välimatkojen vuoksi toimivat liikenneyhteydet on elinkeinomme elinehto. On sanomattakin selvää, että näin 2010-luvulla toimivan infrastruktuurin oleellisena ja kiinteänä osana juuri lentoliikenteen edellytykset on turvattava. Jos näin ei ole katsottu silloin parikymmentä vuotta sitten kun asia laitettiin vireille, on näin tehtävä viimeistään nyt.

 

Sosialisoiko sote-uudistus Suomen?

Tiistai 7.10.2014 klo 10:42 - Tapani Mäkinen

Viime vaalikaudella uusittiin terveydenhuoltolaki, joka monessa asiassa oli varsin onnistunut ja lisäsi yksilön valinnanvapautta. Ensihoitopalveluissa se kuitenkin mahdollisti kehityksen, joka johti 200 sairaankuljetusyrityksen kuolemaan. Tiivistäen suurin ongelma oli siinä, että sairaanhoitopiirille annettiin mahdollisuus tilata palvelut julkiselta palveluntarjoajalta ilman kilpailutusta, käytännössä siis aluepelastuslaitoksilta. Näin ollen ajauduttiin tilanteeseen, jossa julkinen toimija syrjäytti jo hyvin toimineet markkinat. Lakiin jäi kyllä mahdollisuus tilata palvelut myös yksityisiltä yrittäjiltä, mutta tulos oli tämä: lakimuutoksen myötä tilaukset loppuivat ja 200 sairaankuljetusyritystä jäi ilman töitä. Alle 50 yritystä pystyi jatkamaan toimintaansa. Kahdessa vuodessa myös kustannukset nousivat räjähdysmäisesti 200 miljoonasta 300 miljoonaan euroon. Kustannusten nousu ei ole kuitenkaan taannut parempaa palvelua vaan kehitys on valitettavasti päinvastainen.

 

Sairaankuljetusyritysten kuolema on varoittava esimerkki kehityksestä, mihin yhteiskuntamme – valitettavaa kyllä – on menossa. Toinen esimerkki on kuntien työterveyshuolto, jota nyt ollaan ajamassa kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi. Nykyisen lainsäädännön mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että kuntien työterveyshuollosta tulisi kokonaisuudessaan palvelu, jota ei tarvitse kilpailuttaa. Alalla toimii kuitenkin runsaasti myös yksityisiä toimijoita, joiden toimintaedellytyksiin tämä vaikuttaa suuresti. Olen huolissani myös siitä, että kuntalakiin jo säädetty kilpailuneutraliteetin takaava yhtiöittämisvelvollisuus kantaa sisällään jo nyt niin paljon poikkeuksia, että kunnat katsovat voivan kiertää sitä. Yhtiöittämisprosessit tulee lain mukaan saattaa maaliin tämän vuoden loppuun mennessä. Mitä asialle tehdään, siitä olen jättänyt kirjallisen kysymyksen ministerille.

 

Sotelaki tulee jatkamaan kehitystä, joka entuudestaan paisuttaa julkista sektoria. Kun lakeja aletaan säätää siten, että niiden kautta pystytään kiertämään hankintalakia ja uutta hankintadirektiiviä, eli vastoin sekä eduskunnan omia päätöksiä että komission vaatimuksia, ollaan vaarallisella tiellä. ”Peruuttamalla ei pääse eteenpäin” mutta minkäs teet, kun toiset lyö nyrkkiä pöytään ja käärmettä pyssyyn. Sotelaissa suurin huoleni on se, että kun kunnilta siirtyy järjestämisvastuu uudelle ylemmälle hallinnon tasolle, alalla jo toimivien yritysten pääsy markkinoille hankaloituu entisestään. Pelkäänpä, että tuolloin päätökset tehdään poliittisin eikä taloudellisin perustein. Sitäkö me haluamme?

 

Yritysten pääsy markkinoille on tärkeä, sillä vireä yritystoiminta tuo sekä innovaatioita että työpaikkoja. Palvelut kuntalaisille saadaan tuotettua mahdollisimman edullisesti ja kuntalaiset saavat laadukasta palvelua. Kilpailu yksityisen ja julkisen palveluntuottajan välillä takaa palvelujen laadun – tästä on jo kokemuksia niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Se on veronmaksajien etu ja sitä veronmaksajien ja meidän päättäjien tulee myös vaatia. Valinnanvapaus ja palveluiden saatavuus voidaan taata ainoastaan yksityistä palvelutuotantoa hyödyntämällä. Tätä mieltä ovat myös Kela ja THL.

 

Suomen tulisi katsoa tulevaisuuteen ja luoda toimintaedellytykset tulevaisuuden hyvinvoinnille. Suuret lakihankkeet kuten sote- ja kuntauudistukset käynnistettiin juuri byrokratian ja hallinnon vähentämiseksi ja kestävyysvajetta taittamaan. Mihin tämä ajatus jäi? Nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus että eduskunnassa väännetään kättä siitä, tulisiko julkisille toimijoille antaa lisää tehtäviä. – Ei pidä!

 

Tämä kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten vierasblogipalstalla 6.10.2014

Avainsanat: Tapani Mäkinen, metropoli, soteuudistus, sote-uudistus, sotelaki, yrittäjyys, normitalkoot

Tiedote

Tiistai 16.9.2014 - Tapani Mäkinen

Vantaan Sanomat on tänään 16.9. uutisoinut henkilökohtaisten raha-asioideni hoitamisesta ja vuosien 2013–2014 aikana ulosottoon päätyneistä maksamattomista laskuistani.

Oman huolimattomuuteni vuoksi kahdeksan maksamatta jäänyttä laskuani on siirtynyt ulosottoon viime ja tänä vuonna. Viimeisen ulosotossa olleen laskuni olen maksanut eilen maanantaina 15.9.

Ymmärrän, että äänestäjät odottavat minulta päätöksentekijänä ja kansanedustajana nuhteettomuutta ja rehtiä käytöstä.

Olen pahoillani siitä, etten ole kaikilta osin pystynyt hoitamaan henkilökohtaisia asioitani kansanedustajan tehtävään kuuluvalla arvokkuudella. Olen nyt hoitanut henkilökohtaiset raha-asiani kuntoon ja jatkan nöyrästi työtäni eteenpäin.

Tapani Mäkinen

Lisää kirjoituksia