Tapani vastaa

Mikä asia sinua askarruttaa, mihin haluaisit Tapanin ottavan kantaa? Lähetä oma kysymyksesi yhteydenottolomakkeella.

Pitääkö (velkaisen) Suomen kaataa rahaa Kreikan kaltaisiin konkurssipesiin?

Kannatan Kokoomuksen lanseeraamaa avointa ja aktiivista talouspolitiikkaa. Koska olemme jo nähneet, että maailmanlaajuiset talouskriisit vaikuttavat hyvin nopeasti Suomeen, on Suomen oltava aktiivinen kriisien torjunnassa.

Suomeen ei synny paremminvointivaltiota ilman aktiivisia talouspolitiikan toimijoita, jotka tekevät työtä Euroopan- ja maailmanlaajuisen laman torjumiseksi. Aktiivinen rooli Euroopan yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseksi on välttämätön: me emme saa antaa periksi. Suomen pitää selvittää yhteistyössä muiden EU:n toimijoiden kanssa, mikä olisi paras ratkaisu Euroopan hyväksi, eikä riidellä kansallisilla rintamilla yksityiskohdista.

Miten ympäristöasioiden pitäisi näkyä päätöksenteossa?

Ympäristöasioiden tulisi olla sisäänrakennettuina kaikessa päätöksenteossa. Meidän tulee tehdä päätöksiä, jotka eivät uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Ajattelutapa on oikeastaan helppo kiteyttää: mietitään, millaisessa elinympäristössä haluttaisiin itse asua, ja tehdään päätöksiä sen mukaan. Aika moni meistä on sitä mieltä, että metsän pitää olla lähellä, että rusakkoja ja kettuja on kiva katsella kodin ikkunoista ja että vasta lintujen laulu tuo kevään.

Olen toiminut nykyisellä kansanedustajakaudellani eduskunnan ympäristövaliokunnassa, ja ympäristöasiat ovat minulle tärkeitä.

Ympäristönsuojeluteemoista minulle läheisin ja konkreettisin on Itämeri. Olemme tällä hallituskaudella saaneet jo paljon aikaan Itämeren tilan parantamiseksi: on päätetty Selkämeren kansallispuistosta ja Saaristomeren tilan parantamisesta sekä laadittu valmiussuunnitelma isojen alusöljyvahinkojen torjunnasta. Suomi saa käyttöönsä Itämeren tehokkaimman öljyntorjunta-aluksen – käytössämme on nyt kaikkiaan viitisentoista öljyntorjuntaan varusteltua alusta.

Paljon on Itämeren hyväksi vielä tehtävää. Toivon, että seuraavalla hallituskaudella pystytään päättämään maataloustukien ohjaamisesta uudelleen ympäristöperusteisiksi ja siten ehkä rajoittaa maatalouden tuottamia päästöjä mereen.

Tarvitaanko Suomessa verouudistusta – ja jos tarvitaan, millä perusteella se pitäisi laatia?

Seuraavina vuosina poliitikkojen haasteena on valtiontalouden rakentaminen kestävälle pohjalle ja samalla palvelujen turvaaminen. Verouudistus on välttämätön, mutta sitä ei pidä rakentaa ns. Hetemäen raportin pohjalta. Esimerkiksi jos työllisten verotusta kevennetään, tulee eläkeläistenkin verotusta keventää.

Verouudistuksen tulee tukea ennen kaikkea työllisyyttä ja kasvua. Työn verotusta pitää vähentää, jotta kansalaisten ostovoima pidetään mahdollisimman hyvänä ja jotta verotus kannustaa ihmisiä työntekoon. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että valtio tarvitsee entistä enemmän verotuloja voidakseen turvata palvelut ja maksaa velkaa. Jos tämä vaje saadaan katettua kulutusta verottamalla, kulutusta voidaan samalla ohjata haluttuun, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävämpään, suuntaan. Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoimaa lisäämällä parantaisimme elämänlaatua. Työn verotusta keventämällä lisäisimme työn tarjontaa.

Pienipalkkaisimmankin työn teko tulee olla kannattavaa. Sama tilanne tulee olla myös progression kasvaessa: vastuullisemman ja vaativamman sekä samalla paremmin palkatun työn vastaanottaminen tulisi niin ikään palkita. Tilanne, jossa ihmisen pitää laskea, onko hänen rahallisesti kannattavampaa tehdä vai olla tekemättä (lisää) töitä, on aivan nurinkurinen.

Mitä sinä tekisit taataksesi laadukkaat hoivapalvelut ikäihmisillemme? Pitääkö ikäihmisten laatusuositukset laittaa lakiin?

Vanhusten hoivapalvelut on asia, johon seuraavan eduskunnan on otettava kantaa. Peruspalveluministerimme Paula Risikko on valmistellut vanhuspalvelulain, joka ei valitettavasti ehtinyt tähän eduskuntaan. Luonnos julkistettiin maaliskuun 2011 alussa, ja toteutuessaan se tulisi olemaan Euroopan ensimmäinen ikäspesifi laki, joka turvaisi lain tasolla laadukkaan hoivan vanhuksille.

Lakiluonnos lähtee siitä, että jokaisen ikäihmisen oikeus hyvää hoivaan ja palveluihin turvataan ja ikäihmisten asemaa omien palveluiden suunnittelussa vahvistetaan. Pidän erittäin hyvänä myös sitä, että lakiluonnoksessa luvataan ikäihmisille takuu siitä, että jokaiselle tehdään ensin palvelutarpeen arviointi ja sitten yksilöllinen palvelu- ja hoitosuunnitelma.

Toivon, että asiasta päätetään seuraavalla kaudella – ja että saan olla itse mukana siitä päättämässä. Joka tapauksessa tulen omalta osaltani jatkamaan työtä, jotta vanhusten hoivapalveluiden laatutaso määriteltäisiin lailla. Lakiluonnos antaa jo sellaisenaan hyvän pohjan hallitusneuvotteluihin.

Kokoomuksen hyvinvointiverkoston puheenjohtajana olen esittänyt vanhusneuvostojen – tai vastaavien elimien – perustamista jokaiseen kuntaan sekä lainsäädäntöä ikäihmisten oikeudesta hyvään hoitoon ja palvelutarpeen arviointiin. Nämä sisältyvät Risikon esittämään lakiluonnokseen.

Mitä mieltä olet eläkeiän nostamisesta?

Kansantaloutemme kasvun ja kehityksen varmistaminen edellyttää työurien pidentämistä. Eläkeiän nostaminen ei kuitenkaan ole ainoa keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Työuria pidennetään myös lyhentämällä opiskeluaikoja ja tukemalla työssä jaksamista. Työssä viihtymiseen ja jaksamiseen onkin kiinnitettävä erityistä huomiota. Parhaimmillaan tämä tapahtuu yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajien kesken.

Työurien pituuteen vaikuttaa merkittävästi myös sairauseläkkeelle siirtyvien määrä, joka on tällä hetkellä huolestuttavan suuri. Määrää on pyrittävä vähentämään ottamalla entista paremmin huomioon työntekijöiden elämäntilanne ja tämän asettamat vaatimukset.

Vastustat ruuhkamaksuja. Mitä ratkaisuja ehdotat liikenneruuhkien vähentämiseksi?

Helsingin seudulla on asetettava tavoitteeksi, että joukkoliikenne on helposti kaikkien saatavilla; liityntäliikenne toimii, ja liityntäpysäköintipaikkoja on riittävästi; lippujen hinnat ovat kohdallaan, ja palvelun taso on korkealla. Reittioppaiden ja aikataulutietojen tulee löytyä helposti netistä tai olla saatavissa esimerkiksi tekstiviestinä matkapuhelimeen.

Merkittävä osa liikenteen päästöistä ja meluhaitoista syntyy työmatkaliikenteestä. Tämän vuoksi on tärkeää, että kynnystä siirtyä omalla autolla ajetusta työmatkasta julkiseen liikenteeseen madalletaan.

Työsuhdematkalippujärjestelmä on yksi hyvä keino kannustaa ihmisiä siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi työmatkoilla. Järjestelmän tulee kuitenkin olla mahdollisimman selkeä ja toimiva, jotta myös työnantajat kokevat sen riittävän houkuttelevaksi ja kannustavat työntekijöitä työsuhdematkalipun käyttäjiksi.

Myös polkupyörän käyttöä ainakin osana työmatkaa pitäisi edistää.

Päästöjä pitäisi pyrkiä vähentämään kaikin keinoin: karsimalla tarpeettomia yksityisajoja, suosimalla vähäpäästöisiä autoja ja muuttamalla ajotyyliä taloudellisemmaksi.

Kannatatko puutarhakaupunkimallia?

Jokaisella suomalaisella on oikeus asua vanhassa kivitalossa kaupungin keskustassa tai idyllisessä puutalossa kaupungin sykkeen ulkopuolella - kukin tavallaan. Tärkeintä on, että kaavoitusta ja yhdyskuntarakennetta suunnittelevat virkamiehet ja päättäjät pitävät mielessään kokonaisuuden.

Keskeisiä asioita ovat viihtyvyys, työpaikkojen sijainti, liikenneyhteydet ja ympäristöasiat. On myös ymmärrettävä, että jos työpaikat sijaitsevat kovin kaukana asuinalueesta, eikä joukkoliikenne toimi, yksityisautoilu lisääntyy. Tämä puolestaan aiheuttaa ruuhkia, pidentää työmatkaan käytettyä aikaa ja lisää ilmastolle haitallisia kasvihuonepäästöjä. Samalla kärsii viihtyvyyskin.

Täydennysrakentaminen on järkevä ja helppo tapa saada lisää asuinpaikkoja keskustoihin – järkevien ja jo olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien varteen.

Olen huolissani ilmastomuutoksesta. Mielestäni Suomessa ei tehdä tarpeeksi päästöjen rajoittamiseksi. Myös eduskuntavaaleissa haluan äänestää ehdokasta, jolla on hyviä ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. Mitkä ovat sinun vastauksiasi?

Energian kulutuksen painopistettä on siirrettävä ilmaston kannalta vaarattomampiin, eli päästöttömiin ja uusiutuviin, energialähteisiin. Viime vuoden heinäkuussa eduskunta antoi luvan kahdelle uudelle ydinvoimalalle. On selvää että ydinvoimalla tuotettuun energiaa sisältyy riskejä, mutta ehdoton turvallisuus voidaan saavuttaa oikealla suunnittelulla, erittäin korkeilla turvallisuusvaatimuksilla ja korkeatasoisella valvonnalla.

Suomalainen energiaratkaisu sisältää myös merkittävän määrän uusiutuvan energian käyttöä lisääviä toimenpiteitä, kuten metsistä, pelloilta ja jätteestä saatavaa bioenergiaa, vesi- ja tuulivoimaa sekä rakennusten lämmitykseen käytettäviä lämpöpumppuja. Näillä energiamuodoilla korvataan pääsääntöisesti ydinvoimalla tuotettua tuontisähköä ja turvataan mahdollisimman edullinen energia sekä teollisuudelle että kotitalouksille.

Samalla, kun energiatuotannon rakennetta muutetaan päästöttömämpään suuntaan, meidän on säästettävä energiaa ja parannettava energiatehokkuutta.

Merkittävä osuus Suomen päästöistä tulee liikenteestä. Liikenteen päästöjä voi vähentää suhteellisen helposti suosimalla joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä sekä siirtymällä vähemmän kuluttaviin automalleihin ja biopohjaisiin polttoaineisiin. Kun yhdyskuntarakenne on eheä, myös joukkoliikennettä voidaan käyttää tehokkaasti.

Virkkusen koulu-uudistus kaadettiin, eikö lasten pahoinvoinnista olla lainkaan huolissaan? Sinulla on myös lapsia, miten parantaisit kouluviihtyvyyttä?

Viime aikoina on puhuttu paljon koulusta sekä lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Vuosien ajan suomalaisnuoret ovat pärjänneet erinomaisesti kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa. Meillä on myös laaja ja kattava kouluverkko sekä hyvät opettajat ja opetussuunnitelmat. Suomalaisnuorten ja -lasten lähtökohdat ovat siten monelta osin huippuluokkaa.

Suomalaislasten ja -nuorten kouluviihtyvyys on kuitenkin erittäin alhainen. Tutkimusten mukaan voidaan puhua suorastaan yleisestä kouluviihtymättömyydestä. Tämä on äärimmäisen hälyttävää.

Yksi kouluviihtyvyyteen vaikuttava asia on varmasti mainitsemasi luokkakoko. Luokkakoot ovat olleet jo pitkään liian suuria, jolloin opetuksen järjestäminen ja itse opetus – samoin kuin oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten erityistarpeiden huomioiminen – on tullut entistä vaikeammaksi. Isoissa ryhmissä erityishuomiota vaativia oppilaita on yleensä pientä ryhmää enemmän. On vaikea pysyä opetussuunnitelman tahdissa, jos opettajan aika menee häiriökäyttäytymisen kitkemiseen tai monien oppimisvaikeuksista kärsivien huomioimiseen. Käytännössä liian suuresta luokkakoosta kärsivät kaikki, niin oppilaat kuin opettajatkin. Kun luokat ovat tarpeeksi pieniä, rauhattomuus vähenee.

Nykyinen sinivihreä hallitus on lisännyt kuntaosuuksia nimenomaan luokkien ryhmäkokojen pienentämiseen. Esimerkiksi Vantaalla lisätyillä valtionosuuksilla voitiin palkata lähes 50 uutta opettajaa vuonna 2010.

Toinen keino kouluviihtyvyyden parantamiseksi on taito- ja taideaineiden tuntimäärän lisääminen. Onkin erittäin harmillista, että ministeri Virkkusen tuntijakouudistus kaadettiin kepulaisten toimesta. Tulevassa hallitusohjelmassa on hieno mahdollisuus palata ministeri Virkkusen hyvään lakiesitykseen. Teen ainakin omalta osaltani kaikkeni, jotta myös luovuus katsotaan tulevaisuuden kouluissa voimavaraksi ja mahdollisuudeksi.

Liikunnalla on aivan erityinen merkitys: se antaa voimia jaksamiseen ja lisää lasten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Kouluissa pitäisi suosia ulkoleikkejä sisäleikkien sijaan. Lisäksi voitaisiin pitää päivän aikana yksi pidempi välitunti, jonka aikana oppilailla olisi mahdollisuus terveysliikuntaan. Tarvitsemme myös lisää liikuntakerhoja ja toimintaa aamu- ja iltapäiviin.

Lapsen hyvinvointi ja vastaavasti henkinen pahoinvointi heijastuu hänen aikuiselämäänsä. Tämän vuoksi on tärkeää, että me päättäjät ja vanhemmat teemme kaiken voitavamme lasten ja nuorten hyvä oppimis- ja kasvatusympäristön eteen. Tässä pyrkimyksessä avainasemassa ovat opettajan aika oppilaille, varhainen puuttuminen, sosiaaliset suhteet ja yhdessä omien vanhempien kanssa kotona vietetyn ajan määrä ja laatu.

Huonosti kävi Helsingin ja Vantaan liitoksen, mitä nyt?

Pääkaupunkiseutu on asukkailleen yhteistä asumis- ja työssäkäyntialuetta. Kaikki vapaa-ajantoiminta on seudullista. Palvelujen saatavuudessa kuntarajat kuitenkin haittaavat arjen sujumista. Asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen laadun ja elinkustannusten suhteen.

Helsinki ja Vantaa yhdessä voisi olla erittäin toimiva ja kilpailukykyinen kokonaisuus, jossa sekä asukkailla että yrityksillä olisi käytettävissään laadukkaat ja kustannuksiltaan kilpailukykyiset palvelut. Nämä ovat kuitenkin vain omia arvailujani. Onkin tavattoman harmillista, että Helsingin ja Vantaan tekemää laajaa selvitystä kaupunkien nykytilanteesta (toimintojen tuotantotavoista ja eroista) ei suostuttu jatkamaan: Vantaan valtuusto päätti vuoden 2011 tammikuussa, että kuntajakolain mukaiseen selvitykseen ei mennä. Tässä selvityksessä valittu selvityshenkilö olisi tehnyt ehdotuksen uuden yhdistyneen kaupungin strategiasta, toimintamallista ja palveluista – toisin sanoen siitä, miten elinvoimaista kaupunkia johdetaan ja miten sen palvelut tuotetaan.

Vantaalaisten päättäjien rohkeus loppui kesken. Oliko siis niin, että pelättiin selvityshenkilön esityksen jopa kannustavan kaupunkeja yhdistymään? Tätä emme tänä vuonna saa selville, mutta voi olla, että keskustelu jatkuu…

Oliko Kehä III:n perusparannukseen osoitettu lainapäätös valtiolle mielestäsi oikea?

Sinivihreä hallitus on linjannut liikennepoliittisessa selonteossaan E18-tien yhdeksi keskeiseksi infrahankkeeksi lähivuosina. Kun Vantaan kaupungille annettiin mahdollisuus remontin aloittamisen aikaistamiseen, oli ehdottoman hyvä, että tätä mahdollisuutta myös käytettiin hyväksi. Näin toimien koko Kehä III:n perusparannus aikaistuu kolmella, neljällä vuodella.

Kehän remontin aikaistaminen on vastuullista liikenne-, turvallisuus-, elinkeino- ja ympäristöpolitiikkaa. Olen varma, että kaikki tienkäyttäjät kiittävät valtion ja Vantaan kaupungin hyvää yhteistyötä. Valoilla ohjattuja liittymiä on jo poistettu ja eritasoliittymiä otettu käyttöön, ja remontti etenee kovaa vauhtia. Lainaamista ja siten remontin aloittamista vastustivat demarit; onneksi Kokoomuksen näkemys sai taakseen enemmistön.

Olet puhunut innokkaasti uusien asuinalueiden kaavoittamisen puolesta. Miten suhtaudut suojeltuihin alueisiin?

Pääkaupunkiseudulla on varsin paljon hoidettuja ulkoilualueita sekä ulkoiluun soveltuvia metsäalueita. Suojeltujen luontoalueiden määrää on lisätty viime vuosina huomattavasti, ja tarvittaessa näin tulee toimia myös jatkossa. Vastaavasti: jos yksittäiset kaavahankkeet vaativat pientä uhrausta jo suojelluista alueista, tämä tulee tarvittaessa ja tapauskohtaisesti pohtia ja mahdollisesti myös sallia.

Kannatatko maksutonta päivähoitoa?

Järjestelmää, jossa päivähoitopalvelut olisivat täysin ilmaisia, ei pystytä meidän elinaikanamme luomaan – ajatus on siis vailla perusteita. Julkiset kustannukset uhkaavat kasvaa jo nykyisellä kehityksellä yli voimavarojemme.

Ilmaisen päivähoidon sijasta perheille tulee tarjota aidosti erilaisia vaihtoehtoja lastensa hoitamiseen: päiväkotihoito ei välttämättä ole paras ratkaisu kaikille perheille. Yksi varteenotettava kannustin kotona hoitamiseen saattaa olla houkutteleva kuntalisä.

Miksi kannatat palvelujen yksityistämistä?

Lähtökohtaisesti kaikki kunnan tekeminen on arvioitava: hoidetaanko palvelu itse vai teetetäänkö se jollakin yhteistyökumppanilla? Tärkeintä on laadukas ja kustannustehokas palvelu ja lähtökohtana aina se, että kunta vastaa palveluista.

Erityisen tarkkaan julkisen ja yksityisen tekemisen suhdetta tulee arvioida, kun kyse on kuntien peruspalveluista: sosiaali- ja terveyspalveluista sekä perusopetuksesta. Peruspalveluissa toimii usein parhaiten malli, jossa kuntien tekemää työtä vain täydennetään kumppaneilta ostetuilla palveluilla.

Palvelusetelin käytön lisääminen on yksi ehdottoman kannatettava asia muun muassa sosiaali- ja terveystoimen palveluissa. Asukkailla tulisi olla oikeus valita, minkälaisia palveluita ja keneltä he haluavat esimerkiksi omaan kotiinsa.

Luin vastauksesi kuntapalveluiden yksityistämisestä. Miksi kunta ei voisi jatkossakin tuottaa palveluja itse? Silloinhan niiden laatua voi parhaiten valvoa. Halvin vaihtoehto on harvoin paras.

Kunnan tulee järjestää palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti – tämä on kaikkien kuntalaisten etu. Yksityistäminen ja ulkoistaminen eivät ole mitään taikasanoja, mutta markkinaehtoisesti tuotetuilla palveluilla voidaan mahdollisesti parantaa palvelujen laatua ja lisätä kuntalaisten vaihtoehtoja. Ostopalveluilla voidaan myös purkaa tehokkasti jonoja. Vaikka palvelut ostettaisiin yksityisiltä, vastuu niiden saatavuudesta ja laadusta säilyy kunnilla.

Miksi puhut niin usein vain yrittäjistä? Eikö sinua kiinnosta tavallisen kuntalaisen asiat?

Puhun yrittäjyydestä ja yrittäjistä, koska asia on minulle läheinen omakohtaisten kokemusten kautta. Olen yrittäjäperheen kasvatti, toiminut itsekin yrittäjänä sekä Vantaan yrittäjien toimitusjohtajana. Yhteiskunnallisesti yrittäjät ovat mielestäni avainasemassa: heidän asemansa heijastuu suoraan niin sanottujen tavallisten ihmisten (vaikka niitähän yrittäjätkin ovat!) asemaan kunnassa.

Viime vuosina uudet työpaikat ovat syntyneet juuri pk-yrityksiin. Kunnissa, joissa on monipuolinen ja vireä yrityselämä, on enemmän työpaikkoja ja verotuloja, joilla taataan kuntalaisten palvelut. Hyvä kunta ymmärtää liike-elämän tarpeita. Toimiva elinkeinoelämä on perusedellytys kunnalle, joka haluaa järjestää kuntalaisille parhaat mahdolliset edellytykset hyvään elämään.

Mitä elinkustannusten nousulle pitäisi tehdä?

Mitä suurehkoon inflaatioon sekä elinkustannusten ja korkotason nousuun tulee, hallituksen toimet tulevat pitämään suomalaisen kuluttajan talouden vakaana. Selvitysten mukaan kuluttajan ostovoima kuitenkin kasvaa parhaiten ansiotuloihin kohdistettujen veronkevennysten myötä. Tuloveronkevennykset, ruoan arvolisänveron kevennys ja muuan muassa joukkoliikenteen ja terveyspalveluiden alhaisempi verokohtelu kaventavat tuloeroja.

Kokoomuspoliitikkona olen ylpeä nykyisen hallituksen toimista ja toivon, että ne riittävät pitämään kuluttajan talouden vakavaraisena ja valtion talouden horjumattomana. Kokoomuksen politiikka ajaa pitkän tähtäimen suunnitelmia, järkevää talouspolitiikkaa ja luovia ratkaisuja ihmisten toimeentulon ja talouden turvaamiseksi.

Paremminvointivaltiossa työ kannattaa aina, ja heikoimmassa asemassa olevilta ei oteta, vaan heitä autetaan.

Millaisten arvojen mukaan elät ja teet valintoja ja päätöksiä?

Koti, uskonto ja isänmaa ovat yhä myös minun perusarvojani, joita kunnioitan ja joiden mukaan pyrin toimimaan. Tärkeää on myös lähimmäisen kunnioittaminen ja toisten mielipiteiden huomioiminen.

Poliitikot tekevät päätöksiä aina toisten ihmisten puolesta. Siksi on hyvin tärkeää, että nämä päätökset tehdään avoimesti ja rehellisesti. Politiikka on minulle ensisijaisesti kompromissien tekemistä: se on peruslähtökohta, realiteetti. Poliitikko, joka pitää vain omaa näkemystään tai mielipidettään oikeana, on entinen poliitikko.

Millaisia ihanteita sinulla on?

Uskon tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, joka kunnioittaa ihmisten valinnanvapautta ja pitää huolta lähimmäisistä ja ympäristöstä. Kuulostaa naivilta mutta on oikeasti mahdollista – onhan tämä maailma ihmisten hallitsema. Muutos lähtee meistä jokaisesta.

Mitä asioita pidät elämässä kaikkein tärkeimpinä?

Oma ja lähimmäisen terveys on ihmiselle kaikkein tärkein asia. Perhe – puoliso ja lapset – on ihmiselle siunaus. Ystävät ovat hyvin tärkeä osa onnellista elämää.

Miksi olet yhä edelleen mukana kunnallispolitiikassa?

Olen ollut kunnallispolitiikassa mukana yli 20 vuotta ja tiedän osaavani sen, mitä hyvältä politiikan tekijältä edellytetään. Osaan ottaa huomioon poliittiset realiteetit ja niistä lähtökohdista vaikuttaa tehtävän päätöksen sisältöön siten, että se sisältää myös minun näkemykseni – äänestäjieni näkemyksen.

Tärkein syy lienee kuitenkin vaikuttamisen vahva vietti. Se on niin vahvasti osa minua, että politiikan tekeminen on minulle jo suoranainen intohimo. Kunnallispolitiikka yhdistettynä kansanedustajan työhön koituu ehdottomasti asukkaiden hyödyksi – tämän tiedän, siksi niin väitän.

Mitkä ovat olleet elämäsi kovimmat paikat ja mitä olet niistä oppinut / miten selvinnyt?

Elämäni kovin paikka on ollut tyttäreni Noran sairastuminen syöpään kesällä 2002; hän oli tuolloin 10-vuotias. Noran sairaus mullisti perheemme elämän, mutta aika pian saimme uudesta elämäntilanteesta ja rytmistä kiinni. Kovinta sairastuminen oli luonnollisesti Noralle, joka joutui kärsimään hoidon tuomat pahoinvoinnit sekä monet muut ikävyydet. Jollakin aivan käsittämättömällä sitkeydellä ja luonteen kovuudella Nora on kaiken hoitoihin liittyvän kuitenkin kestänyt, sekä fyysisesti että henkisesti. Noran kohtalona on ollut sairastua syöpään jo useasti. Aina olemme yhdessä, perheenä, tilanteista selvinneet.

Elämme elämää päivä kerrallaan, nauttien hetkistä! Tänään on hyvä, se auttaa jaksamaan huomiseen.

Mitä oikeita töitä olet tehnyt?

Olen syntynyt yrittäjäperheeseen, joten yrittäminen ja työ ovat olleet kotona vahvasti läsnä. Oikeaa työtä olen tehnyt jo nuoresta pojasta lähtien: työskentelin kesät ja muut lomat perheen yrityksissä. Yrityksissä oli enimmillään 120 työntekijää.

Säännölliseksi työnteko muuttui, kun olin valmistunut kauppaopistosta ja käynyt armeijan. Työskentely perheyrityksessä tarkoitti kaikkea mahdollista. Toki vastuullani oli aina tietty sovittu osa-alue, mutta jos kiire oli kova tai henkilökunta sairaana, tehtiin mitä tilanne vaati. Kaapelikeloja on tehty, lautapinoja kasattu ja purettu, trukkia ajettu satoja tunteja ja kuorma-autoa pitkin Suomea. Olen tehnyt hallintohommia sihteerin tehtävistä toimitusjohtajuuteen ja kokenut yrittämisen ilot ja surut.

Siirryttyäni ystävien kanssa perustettuun helikopteriyhtiöön toimitusjohtajaksi pääsin tekemään töitä ilmailualalla, joka on ehkä yksi Suomen mielenkiintoisimmista ja erikoisimmista toimialoista. Olin laajentamassa ja vakiinnuttamassa lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa Suomessa sekä käynnistämässä helikopterireittiliikennettä Helsingin ja Tallinnan välillä. Olla omalta osaltaan rakentamassa yhtä Suomen tunnetuimmista brändeista sekä toimia johtajana ilmailun ammattilaisten tiimissä oli huikea ja etuoikeutettu kokemus. Lukuisat haasteelliset neuvottelut suomalaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa, erittäin tiukoissakin tilanteissa, ovat tuoneet luonteeseen sitkeyttä mutta myös uskoa itseen: työskentely omien tavoitteiden ja hyvien ideoiden puolesta kannattaa.

Parasta ja antoisinta työn tekemisessä on ollut ihmisten johtamisen opetteleminen. Yksi tärkeimmistä motoistani onkin, että vähintä mitä ihminen työssään on ansainnut, on hyvä esimies – se on työn tekemisen onnistumisessa ja siinä viihtymisessä ehdottomasti tärkeintä!

Mitä hyvinvointi mielestäsi tarkoittaa?

Se tarkoittaa yhteiskuntaa, joka kunnioittaa yksityistä yrittämistä, puhutaan sitten työn tekemisestä tai yrittäjyydestä. Se on yhteiskunta, joka tarjoaa vapauden valita. Se on yhteiskunta, joka pitää huolen ihmisten terveydenhuollosta, lapsista ja vanhuksista. Se on yhteiskunta, joka huomioi aina myös heikompiosaiset.

Tyttäreni, nyt 18-vuotias Nora, on ollut osasto 10:n potilas kesästä 2002. Olemme perheenä eläneet nämä vuodet hyvin tiiviissä yhteydessä sairaalaan, joten tiedän, mistä nk. suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on kyse. Siihen kuuluu empaattisuus, ammattitaito ja luottamus: kun ihminen on hädässä, häntä autetaan. Hyvät ystävät, puhun kokemuksesta, ja kiitollisena.

Miten on mahdollista, että rahaa riittää lämmitettyyn ostoskatuun muttei vanhusten säälliseen hoitamiseen?

Asioita ei ole mielekästä verrata keskenään. Katujen lämmittäminen estää liukkaudesta johtuvia tapaturmia ja vähentää hiekoituksesta aiheutuvia kuluja. Kysymys on myös keskustojen viihtyisyydestä, jota lämmitys lisää talvisaikaan merkittävästi. Kaupungin lisäksi kustannuksiin osallistuvat yleensä kadun kiinteistöt. Lämmitykseen käytetään kaukolämmön paluuvettä, mikä on sekä järkevää että taloudellista.

Vanhustenhoidon osalta on puolestaan mietittävä uusia asumismuotoja ja palvelutuotannon muotoja. Kotona asumista olisi voitava pidentää ja tätä tukevia palveluita kehittää. Usein tämä on vanhuksille itselleen mielekkäin vaihtoehto. Toisaalta yksinäisyys on yksi merkittävimmistä vanhusten elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä. Parhaiten yksinäisyyttä voi välttää asumalla sellaisessa yhteisössä, jossa on mahdollista kohdata ikätovereitaan ja saada tarvittaessa päivittäisiä palveluita omasta asuinkiinteistöstä.

Mitä mieltä olet eriarvoisuuden lisääntymisestä (esim. tuloerot, työn epätasainen jakautuminen) Suomessa?

Suomessa tulo- ja varallisuuserot ovat kansainvälisesti vertaillen hyvin vähäiset. Pienituloisen palkansaajan tai pienyrittäjän kannalta edullisinta on suotuisa talouskasvu. Työttömyyteen puree parhaiten, talouskasvun lisäksi, koulutus ja vaikkapa yrittäjyyteen kannustaminen.

Kuluneella eduskuntakaudella köyhyyden määrää on pystytty vähentämään muun muassa sosiaalietuuksien sitomisella indeksiin, kansaneläkkeen korotuksella sekä lapsilisien korotuksella.

Miten asunnottomuus saadaan hallintaan? Hyvinvointivaltiossamme elää tuhansia kodittomia!

Ei pitäisi välttämättä olla suuri ongelma järjestää asunnottomille kattoa pään päälle. Ongelmia kuitenkin aiheutuu esimerkiksi siitä, että lähiympäristön asukkaat vastustavat asuntoloiden perustamista. Asunnottomuuteen liittyy hyvin usein myös päihteiden käyttöä, joten pelkkä asunnon tarjoaminen ei yksinään ratkaise ongelmaa. Istuvan sinivihreän hallituksen asunnottomuusohjelman avulla on asunnottomuutta pystytty
vähentämään enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Tarvitseeko Suomi armeijaa?

Kyllä tarvitsee, ehdottomasti. Jos meillä ei olisi omaa armeijaa, maahamme saattaisi kansainvälisen turvallisuustilanteen kiristyessä syystä tai toisesta tulla jonkin muun maan armeija. Kannatan nykyiseen miesten asevelvollisuuteen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen perustuvaa järjestelmää.

Mitä mieltä olet kehäradasta?

Kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulla paranevat huomattavasti länsimetron ja kehäradan myötä. Koko metropolialuetta ajatellen on tärkeää, että raideliikennettä kehitetään jatkuvasti.

Raideliikenne on joukkoliikennevälineistä ympäristöystävällisin ja tehokkain. Asemien välittömään läheisyyteen sijoitettavien liityntäpysäköintipaikkojen määrä on varmistettava yhteistyössä kuntien ja valtion kanssa.

Päiväkoteja ja kouluja suljetaan ja/tai uhataan sulkea? Mitä järkeä siinä on? Esimerkiksi päiväkotipaikkojen saaminen on jo nyt älyttömän vaikeaa!

Yleensä kouluja ja päiväkoteja harkitaan suljettavaksi alueilla, joilla lapsia on hyvin vähän. Eli alueen väestön ikärakenne on muuttunut lasten muuttaessa pois kodeistaan ja perustaessaan perheensä muualle. Toisaalta kunnat joutuvat samanaikaisesti rakentamaan uusia päiväkoteja uusille asuinalueille, joille usein muuttaa lapsiperheitä. Tämä kehitys on kuntatalouden kannalta tietysti kovin hankalaa.

Ikärakenteesta seuraavia muutoksia voidaan vähentää ja edellä kuvattua kehitystä lieventää järkevällä täydennysrakentamisella, joka on usein mahdollista väljästi rakennetuilla keskusta-alueilla.

Tavoitteena tulee olla hyvien lähipalveluiden – myös päivähoitopalveluiden – varmistaminen.

Mitä aiot tehdä Itämeren pelastamiseksi?

Kaikkein tärkeintä on kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Sekä Suomen että Itämeren alueen muiden maiden on estettävä ravinteiden liiallinen kulkeutuminen mereen. Merellä liikkuvien alusten on ehdottomasti täytettävä tiukat turvallisuusstandardit. Öljyntorjuntavalmiutta on ehdottomasti myös lisättävä, myös Suomessa.

Kaikki haluavat saada rikollisuuden, väkivallan ja huumeiden käytön kuriin - mutta miten?

Viranomaisilla pitää olla mahdollisuuksia puuttua tehokkaasti esimerkiksi alaikäisten päihteidenkäyttöön, joka luo helposti pohjaa myöhemmille vaikeuksille. Myös nuorten rikoksentekijöiden ”ura” on katkaistava heti alkuvaiheessa ja kehitettävä heille mielekästä puuhaa esimerkiksi työpajatoiminnan kautta.

Mikä on elämän tarkoitus?

Rakastaa ja tulla rakastetuksi!

Miten lapsiperheitä voidaan tukea niin, että vanhemmat jaksavat - etteivät lapset ja nuoret jää heitteille ja syrjäydy työelämästä ja yhteiskunnasta?

Kotitaloustyön verovähennyksen säilyttäminen ja siten palveluyrittäjyyden lisääntyminen tuovat apua lapsiperheiden arkeen. Järkevä työnantaja ymmärtää työntekijöidensä elämäntilanteen ja joustaa mahdollisuuksien mukaan.

Lisäksi tarvitaan talonpoikaisjärkeä arkisiin askareisiin ja lasten kasvatukseen! Yhteiskunnalta ei pidä odottaa kaikkea valmiina.

Mitä tekisit alkoholin verotukselle: nostaisitko, laskisitko vai pitäisitkö ennallaan?

Vero kannattanee toistaiseksi pitää ennallaan. Alkoholin suurkulutus kasaantuu melko pienelle väestönosalle. Jos hintaa nostettaisiin tuntuvasti, se todennäköisesti johtaisi laittoman tuonnin lisääntymiseen. Sen sijaan voidaan miettiä, onko esimerkiksi mietojen viinien ja kirkkaiden alkoholijuomien verotuksellinen suhde kohdallaan. Alkoholimainontaa tulee muuttaa siten, että nuoria houkuttelevaa mainontaa ei saa tehdä.

Miten rasismia voidaan loiventaa lainsäädännöllisin keinoin?

Rasismi ei pelkällä lainsäädännöllä valitettavasti poistu. Selkeään syrjintään ja esimerkiksi rasistisin motiivein tehtyihin rikoksiin on kuitenkin mahdollista puuttua. Myös julkiseen kiihottamiseen ja etniseen vihanpitoon on mahdollista puuttua lainsäädännöllisin keinoin.

Mitä mieltä olet maito- ja lihakarjan sekä siipikarjan tehotuotannosta? Mitä lainsäätäjän pitäisi tehdä tälle epävirallisesti ja hiljaisesti hyväksytylle eläinrääkkäykselle?

Tehotuotanto ja eläinrääkkäys eivät ole yksi ja sama asia. Tuotantoeläinten inhimillinen kohtelu on vanha suomalainen perinne, ja lainsäädännöllä voidaan turvata esimerkiksi riittävä elintila kutakin eläintä kohden.

Onko mielekästä hoitaa luottamustehtäviä kansanedustajan työn ohessa?

Nykyiset luottamustehtäväni sopivat hyvin kansanedustajan työni yhteydessä hoidettaviksi. Eduskunnassa säädettävistä laeista yli 75 prosenttia ohjautuu käytäntöön kunnissa tehtävillä päätöksillä. Siksi on hyvin tärkeää, että eduskunnassa on vahva tietämys kuntien todellisesta tilanteesta.

Millaisesta Uudestamaasta haaveilet?

Tulevaisuuden Uusimaa on kansainvälinen malliesimerkki turvallisesta, luovasta, hyvinvoivasta ja vauraasta alueesta, jossa on luontoarvot kohdallaan. Toisin sanoen maailman mukavin metropolialue!

Miksi ydinvoimalakysymyksistä sun muista hankalista asioista pitäisi järjestää kansanäänestyksiä – eikö poliitikoille makseta palkkaa nimenomaan tällaisten päätösten tekemisestä?

Kansanäänestyksiä voidaan toki joskus harkita neuvoa-antavina, mutta pääsääntöisesti vaaleissa valittujen kansanedustajien ja valtuutettujen on kannettava vastuu päätöksistään. Poliitikoilla on myös velvollisuus sekä mahdollisuus perehtyä syvällisesti merkittäviin kysymyksiin ja kuulla eri näkökantoja ennen päätöksentekoa. Kansanäänestyksessä ei näitä asioita voi yksittäiseltä äänestäjältä vaatia.