Ulkomaalaislakia ei tarvitse muuttaa

Perjantai 10.9.2010 - Kannanotto

Yksi menneen kevään ja kesän puhutuimpia aiheita julkisuudessa on ollut Irina Antonovan ja Eveline Fadayelin eli kahden Suomen kansalaisen äidin karkotuspäätökset. Karkotuspäätökset olivat lainmukaisia, mutta saivat aikaan laajan kohun.

Ulkomaalaislain mukaan muulle kuin ydinperheen jäsenelle voidaan myöntää oleskelulupa tietyissä tarkoin laissa määritellyissä olosuhteissa, jos luvan epääminen olisi näissä olosuhteissa kohtuutonta. Tätä ns. kohtuullistamisperiaatetta maahanmuuttovirasto on tulkinnut lain perusteluissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Maahanmuuttoviraston oikeuskäytäntöä ohjaa korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) antamat päätökset. KHO on vahvistanut päätöksissään maahanmuuttoviraston päätösten lainmukaisuuden.

Laki ei kuitenkaan ole kiveen hakattu. Vakiintunut oikeuskäytäntö ei saa olla esteenä lain tulkinnan muuttamiselle olosuhteiden muuttuessa. Ministerillä on oikeus antaa yleinen soveltamisohje, joka ohjaisi lain tulkintaa nykyistä sallivampaan suuntaan. Yleisohje ei ole oikeussääntö ja siten ei oikeudellisesti sitova, joten vaikka se olisi vakiintuneen oikeuskäytännön vastainen, ei sille ole mitään juridisia esteitä, toisin kun nyt on julkisuudessa annettu ymmärtää. Tuomioistuimessa ei ole ratkaistu kaikkia mahdollisia kohtuuden käytön kriteerejä, eivätkä ennakkotapaukset ole sitovia. Yleisohje antaisi siis Maahanmuuttovirastolle mahdollisuuden tehdä nykyistä enemmän positiivisia päätöksiä oleskelulupahakemuksiin. Se olisi byrokraattisesti kevyin vaihtoehto ja näin toimimalla vältettäisiin myös lain muuttamisen tuomat lukuisat sudenkuopat.

Maahanmuuttoministeri halusi kuitenkin muutokset merkittäväksi lakiin poliittisista ja ideologisista syistä. Lakiesityksen tavoitteena on lisätä oleskelulupaviranomaisen harkintavaltaa Suomen kansalaisen perheenyhdistämisessä. Todellisuudessa laki kuitenkin tietyiltä osin jopa kiristäisi nykyistä käytäntöä toimeentulo- ja asuntoedellytyksineen.

Lausuntokierroksen palautteet eivät olleet rohkaisevia: sekä sisäasiainministeriön että vähemmistövaltuutetun lausuntojen mukaan lakihanke on turha sillä perusteella, että voimassa olevaa lakia soveltaen olisi päästy haluttuun lopputulokseen. Laki aiheuttaisi toteutuessaan kustannuksia erityisesti kunnille.

Julkisuudessa on esitetty, että koko hallitus seisoisi tämän lakihankkeen takana. Kokoomus on kuitenkin koko ajan lähtenyt siitä, että nykyistä lakia olisi mahdollisuus tulkita laveammin eikä ole puoltanut lain muuttamista. Maahanmuuttoministeri Thors on valitettavasti sortunut populismin linjoille ja lähtenyt näyttävästi ajamaan uutta näennäisesti maahanmuuttomyönteistä lakia kiireellä. Käsitykset tämän lakimuutoksen vaikutuksista kuitenkin eroavat huomattavasti ja näin ollen – ilman selkeää käsitystä lain vaikutuksista – sitä ei tule antaa.

Ministeri Thors on julkisuudessa moittinut Hallintovaliokuntaa, siitä, että valiokunta on teettänyt ministeriössä paljon työtä. Keväällä 2010 eduskunta hyväksyi Hallintovaliokunnan mietinnön ulkomaalaislain muuttamisesta, jossa vaadittiin systemaattista selvitystä voimassa olevista ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännöistä ja niiden soveltamisesta sosiaalietuuksiin liittyvistä kustannuksista, asunto- ja asumisaikaedellytyksestä sekä vertailua vastaaviin käytäntöihin EU:ssa ja Pohjoismaissa. Ministeri Thors on kuitenkin julkisesti esittänyt, ettei tällaisiin selvityksiin ole resursseja. Odotamme näitä selvityksiä lokakuun puoliväliin mennessä. Olisi järkevää hylätä turhat lakihankkeet ja vapauttaa resursseja siihen työhön, johon ministeriöllä on mandaatti.

Kokoomuksen hallintovaliokuntaryhmä
Tapani Mäkinen (HaV vpj)
Juha Hakola
Outi Mäkelä
Petri Pihlajaniemi
Lenita Toivakka