Liikunta ja hyvinvoinnin kulttuuri

Maanantai 4.4.2011

Sanotaan, ettei urheilija tervettä päivää näe. Urheilija saattaa kuitenkin välttää aika monta kansansairautta diabeteksesta sydänvaivoihin erittäin vaivattomalla ja mukavalla tavalla: liikunnan avulla.

Vain noin kolmannes suomalaisista liikkuu työssä ja vapaa-ajalla niin paljon kuin terveydelle on hyväksi. Ihminen on onnistunut siirtämään lähes kaiken raskaan työnsä ja liikkumisensa koneiden tehtäväksi. Fyysistä rasitusta täytyy nykyihmisen erikseen haluta. Eri elämänvaiheissa liikunnan hyödyt ja tarpeet ovat hiukan erilaisia. Lapset vasta hankkivat liikuntakykynsä ja -taitonsa ja oppivat toimimaan yhdessä. Vanhempien pitää puolestaan jo kiinnittää huomiota toimintakykynsä ylläpitämiseen. Kaikki voivat liikkuessaan edistää paitsi virkeyttä ja kuntoaan, myös ihmissuhteitaan ja omakuvaansa. Emme mitenkään pysty välttämään kaikkia sairauksia ja vaivoja liikunnan avulla: mutta kyllä siitä on apua!

On ymmärrettävää, että etenkin nyt, kun rahaa ei ole, kunnat joutuvat keskittymään perustehtäväsään suoriutumiseen ja peruspalvelujen turvaamiseen. Toisaalta voidaan kysyä, miten peruspalvelut sitten määritellään? Peruspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Hyvinvoinnin turvaamiseksi tulee kuitenkin ottaa kaikki keinot käyttöön. Puhutaan ennakoivasta terveydenhuollosta ja terveyden edistämisestä. Ennakoivaan terveydenhuoltoon kuuluu tiettyjen palvelujen tuottaminen, jotka tukevat yksilön hyvinvointia ja edistävät mahdollisuuksia laadukkaaseen elämään. Näitä palveluja ovat myös kulttuuri-, taide- ja liikuntapalvelut. Yksilöitä tulee kannustaa osallistumaan ja etsimään itselleen sopivaa harrastusmuotoa ja edistämään omaa terveyttään kulttuurin, taiteen, liikunnan tai vapaaehtoistyön avulla.

Liikuntajärjestöt ja -seurat ovat jo satakunta vuotta tehneet pyyteetöntä työtä urheilun ja liikunnan hyväksi. Tämän pitää voida olla jatkossakin mahdollista. Terveyden edistäminen liikunnan keinoin ei ole pelkästään järkevää vaan välttämätöntä. Kaikki se työ ja asiantuntemus jota liikuntaseurat jakavat, tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi ja toisinpäin: tehdä seuratyöstä myös mahdollisimman palkitsevaa. Tässä on kunta- ja seuratoimijoilla vielä pitkä tie edessä. Ainoastaan valtion, kuntien ja liikunta-alan toimijoiden yhteistyöllä saadaan luotua sellaisia uusia toimintatapoja, joiden avulla taataan kaikenikäisille mahdollisimman monipuoliset mahdollisuudet osallistua.

Kolmannen sektorin rooli terveyden edistämisessä painottuu entisestään kun opetusministerin esittämiä lisäyksiä koululiikuntaan ja taideaineisiin ei saatu järjestymään neuvottelujen keskeydyttyä yllättäen. Liikunta auttaa keskittymään ja jaksamaan koulussa sekä edistää suoraan nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Sen lisäksi on kansanterveydellisesti tärkeää, että lapset ja nuoret liikkuvat ja pystyvät kokeilemaan eri liikuntamuotoja jo nuorena löytääkseen itsellensä sopivan liikuntamuodon. Terveellisten elämäntapojen merkitys tulee tulevaisuudessa saamaan entistä suuremman painoarvon julkisessa terveydenhuollossa. Terveellisiä elämäntapoja ja hyvinvoinnin kulttuuria tulee edistää niin kotona, koulussa kuin harrastuksissakin.

Kuten edellä kirjoitin, urheiluseurojen ja kaupungin yhteistyön merkitys korostuu kun aidosti halutaan myönteisesti vaikuttaa ihmisten jaksamiseen arjen pyörityksessä. Liikkuminen on keskeinen elämiseen virtaa antava voima, toisaalta lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä urheiluseurojen merkitys on yksi keskeinen tekijä.

Vantaan kaupungin tulee osaltaan määrätietoisesti toimia siten, että urheiluseuroilla on hyvät edellytykset toimia aktiivisena kaupungin kumppanina urheiluharrastusten järjestäjänä vantaalaisille ihmisille. Yhtenä asiana tällöin ovat liikuntapaikat ja niiden määrä. Jääurheilu on Vantaalla lapsipuolen asemassa verrattuna esimerkiksi muihin Helsingin seudun kuntiin. Siksikin kaupunginvaltuusto on selkeästi linjannut Elmo-urheilupuiston rakentamisen yhdeksi keskeiseksi urheilupaikkarakentamisen kohteeksi tulevina vuosina. Itse pidän hyvin todennäköisenä, että urheilupuiston rakentaminen käynnistyy kaksi - kolme kaukaloa sisällään pitävän jäähallin rakentamisella, ja vieläpä tämän valtuustokauden kuluessa. Valtuusto on oman selkeän linjapäätöksen rakentamisen puolesta jo tehnyt, joten sitä eri toimijat toteuttakoon, joskus se on näin yksinkertaista!

Tapani Mäkinen
kansanedustaja
Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja