Vanhustenviikon vantaan pääjuhla, Vantaan kaupungin tervehdys

Sunnuntai 9.10.2011 - Puhe

Tapani Mäkinen
kansanedustaja
Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Hyvät juhlavieraat,

Kiitän lämpimästi kutsusta tuoda omasta ja Vantaan kaupungin puolesta tervehdyksen tähän vanhustenviikon pääjuhlaan. Vanhustenviikkoa on vietetty jo vuodesta 1972. Vanhustenviikko tuo Vantaallekin vuosi vuodelta enemmän tilaisuuksia ja tapahtumia, jotka tuovat hauskaa ajanvietettä ja uusia harrastusmahdollisuuksia ikääntyville sekä samalla perehdyttävät yhteiskunnallisiin vanhuksia koskeviin kysymyksiin.

Vapaaehtoistoiminta, jonka teemavuotta juuri vietämme, on vanhustenviikon teemana erittäin onnistunut. Vapaaehtoistoimintaa tarvitaan vanhustyössä molemmin puolin: tarvitsemme toisaalta ikäihmisistä lisää vapaaehtoistyövoimaa ja toisaalta taas tarvitsemme lisää vapaaehtoisia juuri ikäihmisten palveluja täydentämään. Ikäihmisillä on resursseja osallistua vapaaehtoisena vanhustyöhön tai rikastuttaa omilla tiedoillaan ja taidoillaan myös vaikkapa lasten tai maahanmuuttajien parissa järjestettävää toimintaa.

Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat kertovat motiiveikseen halun auttaa ja tehdä jotakin toisten ihmisten ja oman yhteisön hyväksi. Vapaaehtoisena myös oppii koko ajan uutta: uusia tietoja, taitoja, sosiaalisuutta, vuorovaikutustaitoja…

Kansantaloudellisesti vapaaehtoistyöllä on merkittävä vaikutus. Suomalaisista reilusti yli kolmasosa on mukana vapaaehtoistoiminnassa ja melkein kymmenesosa toimii vapaaehtoisena viikoittain. Joukossa on niin nuoria kuin vanhojakin ja kaikkea siltä väliltä.

Tässä yhteydessä haluankin kiittää kaikkia vapaaehtoistoiminnassa mukana olevia arvokkaasta panoksestanne ja vastuunkannostanne yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Hyvät kuulijat,

Arvokas vanhuus ja iäkkäiden ihmisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen ovat pitkälti kiinni ihmisten asenteista ja toisaalta myös siitä että ihmisillä ei ole tarpeeksi tietoutta ikääntymisestä ja iäkkäistä ihmisistä. Me kaikki ikäännymme koko ajan, mutta ikääntymiseen liittyy silti paljon negatiivista julkisuutta. Laitostuminen, lääkehoito, resurssipula, hoitajien krooninen kiire ja vanhusten yksinäisyys hallitsevat puheenaiheita. Vaikka vanhuus tuo mukanaan uutta palveluntarvetta, meillä on myös vastuu muistuttaa itseämme ja muita, että vanheneminen ei ole sairaus, johon on yritettävä keksiä lääkettä.

Palvelurakenteiden järjestämisessä ja yhdyskuntasuunnittelussa tulee ottaa vanhenevan väestön tarpeet huomioon. Ikääntyvä väestö on rikkaus. Meillä Vantaalla tavoitteena on, että ikäihmiset saavat elää mielekästä elämää tavalla, josta muu maailma ottaa mallia. Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma lupaa muuttaa asenteita lisäämällä tietoa ja tietoisuutta vanhenemisesta. Ikäihmisille tullaan tarjoamaan entistä enemmän vaikuttamismahdollisuuksia elämänmakuista asumista ja esteetöntä ympäristöä. Ennaltaehkäisevien palvelujen avulla edistetään hyvinvointia.

Vanheneva väestö tarkoittaa meille vantaalaisille lisää kokemusta ja viisautta. Me olemme sitoutuneet ottamaan yhteisen vastuun hyvästä vanhuudesta. Tässä työssä tarvitsemme kaikkien toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Väestön ikääntyminen ei suoraviivaisesti merkitse palvelutarpeen kasvua, sillä eliniän pidentyminen merkitsee myös aktiivisen elämänvaiheen pitenemistä.

Hyvät kuulijat,

Laadukkaiden palvelujen järjestäminen ja niiden tasapuolinen saatavuus koko maassa ovat tämän vuosikymmenen suurimpia haasteita. Kuntauudistus ja sitä seuraava terveys- ja sosiaalipalvelurakenneuudistus toteutetaan siksi harkiten ja yksilön oikeuksia valvoen. Kuntauudistuksen tavoitteena on uudistaa hyvinvointivaltiotamme siten, että se vastaa nykyajan ja tulevaisuuden vaatimuksia väestörakenteen muuttuessa. Kuntauudistus etenee vauhdilla ja tässä työssä tullaan kuuntelemaan myös vanhusväestöä ja heidän tarpeitaan. Jokapäiväiset palvelut halutaan pitää lähipalveluina. Hallintoa yritetään nyt keventää ja keskittyä siihen mikä on olennaista: toimiviin hyvinvointipalveluihin.

Hallitusohjelmassa luvattu vanhuspalvelulaki on nyt valmistelussa loppusuoralla ja tullee voimaan tällä hallituskaudella. Lähtökohtana on tasa-arvoisuus ja kotikunnasta riippumatta. Lakiluonnoksessa esitetään, että iäkkäille henkilöille nimitetään vastuutyöntekijä joka koordinoisi palvelukokonaisuutta, antaisi neuvoja ja auttaisi ongelmatilanteissa. Laissa säädettäisiin henkilökunnan velvollisuudesta ilmoittaa palvelujen epäkohdista. Se pitäisi sisällään säännöksiä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisestä, neuvontapalveluita ja kotikäyntejä. Lopullinen lakiesitys valmistunee lähiaikoina. Se sai jo lausuntokierroksella laajan kannatuksen ja tulee saamaan lämpimän vastaanoton myös eduskunnassa.

Ikääntyneillä ihmisillä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet viettää turvallista elämää erilaisista sairauksista ja toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Hallitus pyrkii turvaamaan ikääntyville riittävät ja laadukkaat palvelut.

Vantaan omassa ikääntymispoliittisessa ohjelmassa, tulevassa kuntauudistuksessa sekä vanhuspalvelulaissa painotetaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Ikäihmisten kohdalla nostaisin tässä kolme toimintakykyä ylläpitävää ja elämänlaatua lisäävää tekijää, joiden edistämisessä myös vapaaehtoistoiminnalla on suuri rooli: liikunta, koulutus ja sosiaalinen elämä.

Ensinnäkin, tutkimuksissa on esitetty, ettei millään muulla keinolla pystytä parantamaan fyysistä ja psyykkistä suorituskykyä ja ihmisten kokemaa hyvinvointia yhtä kokonaisvaltaisesti kuin liikunnalla. Liikkuminen on ihmisen perustarve jonka täyttymiseen tulisi kiinnittää paljon aiempaa enemmän huomiota, erityisesti iäkkäiden ihmisten kohdalla. Ulkona liikkuminen on perusedellytys iäkkään ihmisen itsenäiselle suoriutumiselle päivittäisistä toiminnoista. Se mahdollistaa myös osallistumisen harrastustoimintoihin sekä kohentaa mielialaa ja toimintakykyä. Suurin yksittäinen tekijä, joka estää ikäihmisten liikkumista ulkona on pelko. Erityisesti liikenteen melu, katujen huono kunto ja mäkinen maasto lisäävät ulkona liikkumisen pelkoa. Henkilöillä jotka pelkäävät ulkona liikkumista on suuri riski menettää liikkumiskykynsä, vaikka he alkutilanteessa pystyisivät liikkumaan itsenäisesti ulkona pitkiäkin matkoja. Ikäihmisten ulkona liikkuminen vaatii toimivaa ja esteetöntä ympäristöä ja henkilökohtaista apua. Vapaaehtoisilla on liikuttamisessa suuri rooli.

Toiseksi, elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tärkeys korostuvat väestön vanhetessa. Koulutustason ja terveydentilan paraneminen parantavat ikääntyvien koulutusvalmiuksia. Kuten tiedämme, fyysisen toimintakyvyn rajoitteet eivät merkitse henkistä kyvyttömyyttä. Koulutus on keino antaa uskoa ja resursseja – henkistä pääomaa – omaan selviytymiskykyyn. Tällä hetkellä akuuttia koulutustarvetta on erityisesti tietotekniikan saralla. Tietoyhteiskunnan kehittyessä nykyistä hurjaa vauhtia on tärkeää huolehtia vanhenevan väestön oikeuksista ja antaa ikäihmisille mahdollisuuksia kehittää itseään informaatioteknologisten muutosten edessä.

Kolmanneksi haluaisin vielä kiinnittää huomiota sosiaalisen kanssakäymisen tärkeyteen ikäihmisten toimintakykyä ylläpitävänä tekijänä. Yksinäisyys on suuri ongelma yhteiskunnassamme. Erityisesti vanhusten kohdalla yksinäisyys aiheuttaa turvattomuuden tunnetta. Toivomme kaikki pitkää elinikää, mutta elämänmuutosten, erilaisten sattumien ja tapahtumien kautta moni jääkin vanhuspäivillään yksin. On kehitettävä uusia käytäntöjä kannustaa sosiaaliseen elämään eri tavoin, itsenäisyyttä ja yksityisyyttä kunnioittaen. Tarvitsemme myös vapaaehtoisten tukea yksinäisyyden torjumistalkoissa.

Vantaan kaupungin palvelutaloissa, vanhainkodeissa, kotihoidossa ja sairaalapalveluissa toimii satoja vapaaehtoisia. Vapaaehtoiseksi hakeudutaan yhteyshenkilöiden kautta. Vapaaehtoisia ohjataan ja valmennetaan toimintaan. Myös koulutusten, kuten esimerkiksi SenioriOsaaja-koulutuksen kautta on mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi. Vantaan kaupunki tukee vapaaehtoistoimintaa myös tarjoamalla tiloja toimintaan, antamalla tukea ja ohjausta tarvittaessa sekä tukemalla vapaaehtoistoimintaa järjestäviä yhdistyksiä taloudellisesti. Kaupunki on myös järjestänyt kaupungin toiminnoissa oleville vapaaehtoisille tapaturmavakuutuksen.

Vapaaehtoistoiminta on toisen ihmisen hyväksi toimimista. Palkkioksi saa hyvän mielen ja tunteen että on ollut hyödyksi. Vapaaehtoiset tuovat sisältöä koko yhteisön elämään.