Tapani vastaa

Mikä asia sinua askarruttaa, mihin haluaisit Tapanin ottavan kantaa?
Lähetä oma kysymyksesi yhteydenottolomakkeella.

Vastustat ruuhkamaksuja. Mitä ratkaisuja ehdotat liikenneruuhkien vähentämiseksi?

Vantaalla on asetettava tavoitteeksi, että joukkoliikenne on helposti kaikkien saatavilla; liityntäliikenne toimii ja pysäköintipaikkoja sille on riittävästi; lippujen hinnat ovat kohdallaan ja palvelun taso korkealla. Reittioppaiden ja aikataulutietojen tulee löytyä helposti netistä tai olla saatavissa esimerkiksi tekstiviestinä matkapuhelimeen.

Merkittävä osa liikenteen päästöistä ja meluhaitoista syntyy työmatkaliikenteestä. Tämän vuoksi on tärkeää, että kynnystä siirtyä omalla autolla suoritetusta työmatkasta julkiseen liikenteeseen madalletaan. Hallitus valmisteleekin parhaillaan esitystä työsuhdematkalippujärjestelmän uudistamisesta siten, että työsuhdematkalipun käyttö on työnantajalle nykyistä toteutusmallia helpompi ja toimivampi ja että lippu on työntekijöille entistä houkuttelevampi vaihtoehto. Valtiovarainministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö laativat vielä tämän vuoden aikana esityksen työsuhdematkalippujärjestelmän uudistamisesta. Myös polkupyörän käyttöä ainakin osana työmatkaa pitäisi edistää.

Päästöjä pitäisi pyrkiä vähentämään kaikin keinoin: karsimalla tarpeettomia yksityisajoja, suosimalla vähäpäästöisiä autoja ja muuttamalla ajotyyliä taloudellisemmaksi.

Kannatatko puutarhakaupunkimallia?

Jokaisella suomalaisella on oikeus asua vanhassa kivitalossa kaupungin keskustassa tai idyllisessä puutalossa kaupungin sykkeen ulkopuolella - kukin tavallaan. Tärkeintä on, että kaavoitusta ja yhdyskuntarakennetta suunittelevat päättäjät pitävät mielessään kokonaisuuden. Keskeisiä asioita ovat viihtyvyys, työpaikkojen sijainti, liikenneyhteydet ja ympäristöasiat. On myös ymmärrettävä, että jos työpaikat sijaitsevat kovin kaukana asuinalueesta eikä joukkoliikenne toimi, yksityisautoilu lisääntyy. Tämä puolestaan aiheuttaa ruuhkia, pidentää työmatkaan käytettyä aikaa ja lisää ilmastolle haitallisia kasvihuonepäästöjä. Samalla kärsii viihtyvyyskin.

Olen huolissani ilmastomuutoksesta. Mielestäni Suomessa ei tehdä tarpeeksi päästöjen rajoittamiseksi. Myös kuntavaaleissa haluan äänestää ehdokasta, jolla on hyviä ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. Mitkä ovat sinun vastauksiasi?

Energian kulutuksen painopistettä on siirrettävä ilmaston kannalta vaarattomampiin, eli päästöttömiin ja uusiutuviin, energialähteisiin. Ydinvoiman lisärakentamista tarvitaan, mutta vaihtoehtoisen uusiutuvan energian käyttöä on edistettävä, kuten metsistä, pelloilta ja jätteestä saatavaa bioenergiaa, vesi- ja tuulivoimaa sekä rakennusten lämmitykseen käytettäviä lämpöpumppuja.

Samalla, kun energiatuotannon rakennetta muutetaan päästöttömämpään suuntaan, meidän on säästettävä energiaa ja parannettava energiatehokkuutta. Nämä toimenpiteet ovat avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa.

Merkittävä osuus Suomen päästöistä tulee liikenteestä. Liikenteen päästöjä voi vähentää suhteellisen helposti suosimalla joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä sekä siirtymällä vähemmän kuluttaviin automalleihin ja biopohjaisiin polttoaineisiin. Liikennejärjestelyillä on merkittävä vaikutus siihen, voivatko vantaalaiset liikkua helposti kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennevälineillä. Kun yhdyskuntarakenne on eheä, myös joukkoliikennettä voidaan käyttää tehokkaasti.

Vantaalla opetukseen panostetaan rahallisesti muita pääkaupunkiseudun kuntia huomattavasti vähemmän. Tämä tarkoittaa suurempia luokkia ja vähemmän erityistunteja. Sinulla on myös lapsia, miten parantaisit kouluviihtyvyyttä?

Viime viikkoina on puhuttu paljon koulusta sekä lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Vuosien ajan suomalaisnuoret ovat pärjänneet erinomaisesti kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa. Meillä on myös laaja ja kattava kouluverkko sekä hyvät opettajat ja opetussuunnitelmat. Suomalaisnuorten ja -lasten lähtökohdat ovat siten monelta osin huippuluokkaa.

Kouluviihtyvyys on kuitenkin Suomessa erittäin alhainen. Tutkimusten mukaan voidaan puhua suorastaan yleisestä kouluviihtymättömyydestä. Tämä on äärimmäisen hälyttävää. Yksi kouluviihtyvyyteen vaikuttava asia on varmasti mainitsemasi luokkakoko. Luokkakoot ovat olleet jo pitkään liian suuria, jolloin opetuksen järjestäminen ja itse opetus – samoin kuin oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten erityistarpeiden huomioiminen – on tullut entistä vaikeammaksi. Isoissa ryhmissä erityishuomiota vaativia oppilaita on yleensä pientä ryhmää enemmän. On vaikea pysyä opetussuunnitelman tahdissa, jos opettajan aika menee häiriökäyttäytymisen kitkemiseen tai monien oppimisvaikeuksista kärsivien huomioimiseen.
Käytännössä liian suuresta luokkakoosta kärsivät kaikki, niin oppilaat kuin opettajatkin. Kun luokat ovat tarpeeksi pieniä, rauhattomuus vähenee. Luokkakokoon tulisi puuttua pikimmiten ja keksiä yhdessä ne keinot, joilla tähän päästään.

Toinen keino kouluviihtyvyyden parantamiseksi on taito- ja taideaineiden tuntimäärän lisääminen. Liikunnalla on aivan erityinen merkitys, se antaa voimia jaksamiseen ja lisää lasten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Kouluissa pitäisi suosia ulkoleikkejä sisäleikkien sijaan. Lisäksi voitaisiin pitää päivän aikana yksi pidempi välitunti, jonka aikana oppilailla olisi mahdollisuus terveysliikuntaan. Tarvitsemme myös lisää liikuntakerhoja ja toimintaa aamu- ja iltapäiviin.

Lapsen hyvinvointi ja vastaavasti henkinen pahoinvointi heijastuu hänen aikuiselämäänsä. Tämän vuoksi on tärkeää, että me päättäjät ja vanhemmat teemme kaiken voitavamme lasten ja nuorten hyvä oppimis- ja kasvatusypäristön eteen. Tässä pyrkimyksessä avainasemassa ovat opettajan aika oppilaille, varhainen puuttuminen, sosiaaliset suhteet ja yhdessä omien vanhempien kanssa kotona vietetyn ajan määrä ja laatu.

Pitäisikö Helsinki ja Vantaa yhdistää?

Pääkaupunkiseutu on asukkaille yhteistä asumis- ja työssäkäyntialuetta. Kaikki vapaa-ajantoiminta on seudullista. Palvelujen saatavuudessa kuntarajat haittaavat arjen sujumista. Asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen laadun sekä elinkustannusten suhteen. Helsinki ja Vantaa yhdessä voisi olla erittäin toimiva ja kilpailukykyinen kokonaisuus, jossa sekä asukkailla että yrityksillä olisi käytettävissään laadukkaat ja kustannuksiltaan kilpailukykyiset palvelut. Nämä ovat kuitenkin vain omia arvailujani. Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen hyvät ja huonot puolet tulee selvittää ja arvioida tilanne sen jälkeen.

Oliko Kehä III:n perusparannukseen osoitettu lainapäätös valtiolle mielestäsi oikea?

Sinivihreä hallitus on viisaasti liikennepoliittisessa selonteossaan linjannut E18-tien yhdeksi keskeiseksi infrahankkeeksi lähivuosina. Kun Vantaan kaupungille annettiin mahdollisuus remontin aloittamisen aikaistamiseen, oli ehdottoman hyvä, että tätä mahdollisuutta myös käytettiin hyväksi. Näin toimien koko Kehä III:n perusparannus aikaistuu kolmella, neljällä vuodella. Kehän remontin aikaistaminen on vastuullista liikenne-, turvallisuus-, elinkeino- ja ympäristöpolitiikkaa.

Kannatatko ruuhkamaksuja?

En kannata. Pääkaupunkiseudun kunnat tukevat huomattavan paljon joukkoliikennettä sekä osallistuvat omalla osuudellaan valtion tie- ja raideliikennehankkeisiin. Olisi kohtuutonta vaatia pääkaupunkiseudun veronmaksajilta vielä lisäpanostusta liikenteeseen. Kehyskuntien tulee panostaa jatkossa huomattavasti enemmän oman alueensa joukkoliikenteeseen, jotta asukkaat siirtyisivät käyttämään sitä entistä enemmän. Näin toimien seudun ruuhkat vähentyisivät.

Olet innokkaasti puhunut uusien asuinalueiden kaavoittamisen puolesta. Miten suhtaudut suojeltuihin alueisiin?

Vantaalla on varsin paljon hoidettuja ulkoilualueita sekä ulkoiluun soveltuvia metsäalueita. Suojeltujen luontoalueiden määrää on lisätty viime vuosina huomattavasti, ja tarvittaessa näin tulee toimia myös jatkossa. Vastaavasti: jos yksittäiset kaavahankkeet vaativat pientä uhrausta jo suojelluista alueista, tämä tulee tarvittaessa ja tapauskohtaisesti myös sallia.

Kannatatko maksutonta päivähoitoa?

Järjestelmää, jossa päivähoitopalvelut olisivat täysin ilmaisia, ei pystytä meidän elinaikanamme luomaan – ajatus on siis vailla perusteita. Julkiset kustannukset uhkaavat kasvaa jo nykyisellä kehityksellä yli voimavarojemme. Ilmaisen päivähoidon sijasta perheille tulee tarjota aidosti erilaisia vaihtoehtoja lastensa hoitamiseen: päiväkotihoito ei välttämättä ole paras ratkaisu kaikille perheille. Yksi varteenotettava kannustin kotona hoitamiseen saattaa olla houkutteleva Vantaa-lisä.

Miksi kannatat palvelujen yksityistämistä?

Lähtökohtaisesti kaikki kunnan tekeminen on arvioitava: tehdäkö itse vai teettääkö jollakin yhteistyökumppanilla? Tärkeintä on laadukas ja kustannustehokas palvelu. Hyvät kokemukset esimerkiksi Peijaksen päivystyksen ulkoistamisesta kannustavat harkitsemaan samaa, ainakin kokeilumielessä, myös jossakin muussa perusterveydenhuollon yksikössä. Palvelusetelin käyttö on yksi ehdottoman kannatettava tapa: asukkailla itsellään tulisi olla oikeus valita.

Miksi puhut niin usein vain yrittäjistä? Eikö sinua kiinnosta tavallisen kuntalaisen asiat?

Puhun yrittäjyydestä ja yrittäjistä, koska asia on minulle läheinen omakohtaisten kokemusten kautta. Olen yrittäjäperheen kasvatti, toiminut itsekin yrittäjänä sekä Vantaan yrittäjien toimitusjohtajana. Yhteiskunnallisesti yrittäjät ovat mielestäni avainasemassa: heidän asemansa heijastuu suoraan niin sanottujen tavallisten ihmisten (vaikka niitähän yrittäjätkin ovat!) asemaan kunnassa.

Viime vuosina uudet työpaikat ovat syntyneet juuri pk-yrityksiin. Kunnissa, joissa on monipuolinen ja vireä yrityselämä, on enemmän työpaikkoja ja verotuloja, joilla taas taataan kuntalaisten palvelut. Hyvä kunta ymmärtää liike-elämän tarpeita. Toimiva elinkeinoelämä on perusedellytys kunnalle, joka haluaa järjestää kuntalaisille parhaat mahdolliset edellytykset hyvään elämään.

Luin vastauksesi kuntapalveluiden yksityistämisestä. Miksi kunta ei voisi jatkossakin tuottaa palveluja itse? Silloinhan niiden laatua voi parhaiten valvoa. Halvin vaihtoehto on harvoin paras.

Kunnan tulee järjestää palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti – tämä on kaikkien kuntalaisten etu. Yksityistäminen ja ulkoistaminen eivät ole mitään taikasanoja, mutta markkinaehtoisesti tuotetuilla palveluilla voidaan mahdollisesti parantaa palvelujen laatua ja lisätä kuntalaisten vaihtoehtoja. Ostopalveluilla voidaan myös purkaa tehokkasti jonoja. Vaikka palvelut ostettaisiin yksityisiltä, vastuu niiden saatavuudesta ja laadusta säilyy kunnilla.

Mitä elinkustannusten nousulle pitäisi tehdä?

Mitä suurehkoon inflaatioon sekä elinkustannusten ja korkotason nousuun tulee, hallituksen toimet tulevat pitämään suomalaisen kuluttajan talouden vakaana. Ennusteiden mukaan kuluttajan ostovoima kuitenkin kasvaa ensi vuonna veronkevennysten myötä. Tuloveronkevennykset yhdistettynä ruoan arvolisänveron kevennykseen vaikuttavat suoraan ostovoimaan, kotitalousvähennys ja infrastruktuurihankeet työllisyyteen.

Kokoomuspoliitikkona olen ylpeä nykyisen hallituksen toimista ja toivon, että toimenpiteet riittävät pitämään kuluttajan talouden vakavaraisena ja valtion talouden horjumattomana. Kokoomuksen politiikka ajaa pitkän tähtäimen suunnitelmia, järkevää talouspolitiikkaa ja luovia ratkaisuja ihmisten toimeentulon ja talouden turvaamiseksi. 

Millaisten arvojen mukaan elät ja teet valintoja ja päätöksiä?

Koti, uskonto ja isänmaa ovat yhä myös minun perusarvojani, joita kunnioitan ja joiden mukaan pyrin toimimaan. Tärkeää on myös lähimmäisen kunnioittaminen ja toisten mielipiteiden huomioiminen.
Poliitikot tekevät päätöksiä aina toisten ihmisten puolesta. Siksi on hyvin tärkeää, että nämä päätökset tehdään avoimesti ja rehellisesti. Politiikka on minulle ensisijaisesti kompromissien tekemistä: se on peruslähtökohta, realiteetti. Poliitikko, joka pitää vain omaa näkemystään tai mielipidettään oikeana, on entinen poliitikko.

Millaisia ihanteita sinulla on?

Uskon tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, joka kunnioittaa ihmisten valinnanvapautta ja pitää huolta lähimmäisistä ja ympäristöstä. Kuulostaa naivilta mutta on oikeasti mahdollista – onhan tämä maailma ihmisten hallitsema. Muutos lähtee meistä jokaisesta.

Mitä asioita pidät elämässä kaikkein tärkeimpinä?

Oma ja lähimmäisen terveys on ihmiselle kaikkein tärkein asia. Perhe – puoliso ja lapset – on ihmiselle siunaus. Ystävät ovat hyvin tärkeä osa onnellista elämää.

Miksi haluat pysyä mukana kunnallispolitiikassa?

Olen ollut kunnallispolitiikassa mukana jo lähes 20 vuotta ja tiedän osaavani sen, mitä hyvältä politiikan tekijältä edellytetään. Osaan ottaa huomioon poliittiset realiteetit ja niistä lähtökohdista vaikuttaa tehtävän päätöksen sisältöön siten, että se sisältää myös minun näkemykseni – äänestäjieni näkemyksen.
Tärkein syy lienee kuitenkin vaikuttamisen vahva vietti. Se on niin vahvasti osa minua, että politiikan tekeminen on minulle jo suoranainen intohimo.

Mitkä ovat olleet elämäsi kovimmat paikat ja mitä olet niistä oppinut / miten selvinnyt?

Elämäni kovin paikka on ollut tyttäreni Noran sairastuminen syöpään kesällä 2002; hän oli tuolloin 10-vuotias. Noran sairaus mullisti perheemme elämän, mutta aika pian saimme uudesta elämäntilanteesta ja rytmistä kiinni. Kovinta sairastuminen oli luonnollisesti Noralle, joka joutui kärsimään hoidon tuomat pahoinvoinnit sekä monet muut ikävyydet. Jollakin aivan käsittämättömällä sitkeydellä ja luonteen kovuudella Nora on kaiken hoitoihin liittyvän kuitenkin kestänyt, sekä fyysisesti että henkisesti. Noran kohtalona on ollut sairastua syöpään jo kolmesti. Aina olemme yhdessä, perheenä, tilanteista selvinneet.

Kaikesta sairastamiseen liittyvästä ikävästä huolimatta perheessämme on aina ollut vahvasti läsnä toivo: toivo Noran parantumisesta sekä paremmasta ja terveestä huomisesta. Toivon läsnäolosta saamme suurelta osin kiittää HUSin lastenklinikan osasto K10:n aivan loistavaa henkilökuntaa.
Lääkärit ja sairaanhoitajat tekevät vahvaa ammattitaitoa vaativaa työtään erittäin sitoutuneesti ja vahvasti ihailtavan hienolla asenteella: hoitotyössä empaattisuus on aina ollut vahvasti läsnä. Olen ylpeä suomalaisesta osaamisesta, myös lääketieteessä.

Tänään on hyvä, se auttaa jaksamaan huomiseen!

Mitä oikeita töitä olet tehnyt?

Olen syntynyt yrittäjäperheeseen, joten yrittäminen ja työ ovat olleet kotona vahvasti läsnä. Oikeaa työtä olen tehnyt jo nuoresta pojasta lähtien: työskentelin kesät ja muut lomat perheen yrityksissä. Yrityksissä oli enimmillään 120 työntekijää.

Säännölliseksi työnteko muuttui, kun olin valmistunut kauppaopistosta ja käynyt armeijan. Työskentely perheyrityksessä tarkoitti kaikkea mahdollista. Toki vastuullani oli aina tietty sovittu osa-alue, mutta jos kiire oli kova tai henkilökunta sairaana, tehtiin mitä tilanne vaati. Kaapelikeloja on tehty, lautapinoja kasattu ja purettu, trukkia ajettu satoja tunteja ja kuorma-autoa pitkin Suomea. Olen tehnyt hallintohommia sihteerin tehtävistä toimitusjohtajuuteen ja kokenut yrittämisen ilot ja surut.

Siirryttyäni ystävien kanssa perustettuun helikopteriyhtiöön toimitusjohtajaksi pääsin tekemään töitä ilmailualalla, joka on ehkä yksi Suomen mielenkiintoisimmista ja erikoisimmista toimialoista.
Olin laajentamassa ja vakiinnuttamassa lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa Suomessa sekä käynnistämässä helikopterireittiliikennettä Helsingin ja Tallinnan välillä. Olla omalta osaltaan rakentamassa yhtä Suomen tunnetuimmista brandeista sekä toimia johtajana ilmailun ammattilaisten tiimissä oli huikea ja etuoikeutettu kokemus. Lukuisat haasteelliset neuvottelut suomalaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa, erittäin tiukoissakin tilanteissa, ovat tuoneet luonteeseen sitkeyttä mutta myös uskoa itseen: työskentely omien tavoitteiden ja hyvien ideoiden puolesta kannattaa.

Parasta ja antoisinta työn tekemisessä on ollut ihmisten johtamisen opetteleminen. Yksi tärkeimmistä motoistani onkin, että vähintä mitä ihminen työssään on ansainnut, on hyvä esimies – se on työn tekemisen onnistumisessa ja siinä viihtymisessä ehdottomasti tärkeintä!

Mitä hyvinvointi mielestäsi tarkoittaa?

Se tarkoittaa yhteiskuntaa, joka kunnioittaa yksityistä yrittämistä, puhutaan sitten työn tekemisestä tai yrittäjyydestä. Se on yhteiskunta, joka tarjoaa vapauden valita. Se on yhteiskunta, joka pitää huolen ihmisten terveydenhuollosta, lapsista ja vanhuksista. Se on yhteiskunta, joka huomioi aina myös heikompiosaiset.
Tyttäreni, 14-vuotias Nora, on ollut osasto 10:n potilas kesästä 2002. Olemme perheenä eläneet nämä vuodet hyvin tiiviissä yhteydessä sairaalaan, joten tiedän, mistä nk. suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on kyse. Siihen kuuluu empaattisuus, ammattitaito ja luottamus: kun ihminen on hädässä, häntä autetaan. Hyvät ystävät, puhun kokemuksesta, ja kiitollisena.

Mitä mieltä olet perintöveron alentamisesta tai poistamisesta lähiomaisilta sekä yritysten sukupolvenvaihtotilanteissa?

Vero pitäisi ehdottomasti poistaa ainakin näissä tilanteissa. Perintövero on kohtuuton: perheet ovat omaisuudestaan jo kertaalleen verot maksaneet. Lähivuosina 60 000 suomalaista yritystä vaihtaa omistajaa, kun edellinen omistaja jää eläkkeelle. Nykyinen perintöverojärjestelmä ei kannusta lapsia jatkamaan vanhempiensa aloittamaa toimivaa ja kannattavaa yritystoimintaa. Tämä on yksi suurimmista riskeistä, kun puhutaan jo olemassa olevista suomalaisista työpaikoista.

Miten väestön nopeaan ikääntymiseen pitäisi varautua?

Väestön nopeaan ikääntymiseen olisi varauduttava nykyistä paremmin muun muassa kotihoitopalveluja ja kotitaloustyön verovähennysoikeutta sekä talonmiespalveluja kehittämällä. Lisäksi palvelujen tarjoajia on saatava enemmän. Yhteiskunnan on kannustettava palvelualojen yrittäjyyteen, ja alan koulutettua henkilökuntaa on saatava lisää.

Mitä mieltä olet kauppojen vapaan aukiolon sallimisesta?

Olisi siirryttävä kohti vapaampaa aukioloa tärkeimpiä juhlapyhiä lukuunottamatta. Pienimpien päivittäistavaraliikkeiden on saatava olla auki täysin vapaasti. Liikkeenjohto päättää, onko aukiolo kannattavaa, asiakas päättää, haluaako käydä kaupassa sunnuntaina vai ei. Työntekijöiden kanssa tulisi kuitenkin neuvotella sopivista työaikajärjestelyistä nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Miten on mahdollista, että rahaa riittää lämmitettyyn ostoskatuun muttei vanhusten säälliseen hoitamiseen?

Asioita ei ole mielekästä verrata keskenään. Katujen lämmittäminen estää liukkaudesta johtuvia tapaturmia ja vähentää hiekoituksesta aiheutuvia kuluja. Kysymys on myös keskustojen viihtyisyydestä, jota lämmitys lisää talvisaikaan merkittävästi. Kaupungin lisäksi kustannuksiin osallistuvat yleensä kadun kiinteistöt. Lämmitykseen käytetään kaukolämmön paluuvettä, mikä on sekä järkevää että taloudellista.
Vanhustenhoidon osalta on puolestaan mietittävä uusia palvelutuotannon muotoja. Kotona asumista olisi voitava pidentää ja tätä tukevia palveluita kehittää. Usein tämä on vanhuksille itselleen mielekkäin vaihtoehto.

Mitä mieltä olet eriarvoisuuden lisääntymisestä (esim. tuloerot, työn epätasainen jakautuminen) Suomessa?

Suomessa tulo- ja varallisuuserot ovat kansainvälisesti vertaillen hyvin vähäiset. Pienituloisen palkansaajan tai pienyrittäjän kannalta edullisinta on suotuisa talouskasvu. Työttömyyteen puree parhaiten, talouskasvun lisäksi, koulutus ja vaikkapa yrittäjyyteen kannustaminen.

Miten asunnottomuus saadaan hallintaan? Hyvinvointivaltiossamme elää tuhansia kodittomia!

Ei pitäisi olla välttämättä suuri ongelma järjestää asunnottomille kattoa pään päälle. Ongelmia kuitenkin aiheutuu esimerkiksi siitä, että lähiympäristön asukkaat vastustavat asuntoloiden perustamista. Asunnottomuuteen liittyy hyvin usein myös päihteiden käyttöä, joten pelkkä asunnon tarjoaminen ei yksinään ratkaise ongelmaa.

Tarvitseeko Suomi armeijaa?

Kyllä tarvitsee, ehdottomasti. Jos meillä ei olisi omaa armeijaa, maahamme saattaisi kansainvälisen turvallisuustilanteen kiristyessä syystä tai toisesta tulla jonkin muun maan armeija.

Mitä mieltä olet kehäradasta?

Kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulla paranevat huomattavasti länsimetron ja kehäradan myötä. Koko metropolialuetta ajatellen on tärkeää, että raideliikennettä kehitetään jatkuvasti. Raideliikenne on lisäksi joukkoliikennevälineistä ympäristöystävällisin ja tehokkain.

Päiväkoteja ja kouluja suljetaan ja/tai uhataan sulkea? Mitä järkeä siinä on? Esimerkiksi päiväkotipaikkojen saaminen on jo nyt älyttömän vaikeaa!

Yleensä kouluja ja päiväkoteja harkitaan suljettavaksi alueilla, joissa lapsia on hyvin vähän. Eli alueen väestön ikärakenteessa on tapahtunut normaalia muutosta ikääntyviin ihmisiin, lapset muuttavat pois kodeistaan ja perustavat perheensä muualle. On aina mietittävä, onko tärkeämpää ylläpitää seiniä, kuin tarjota mahdollisimman laadukasta opetusta ja päivähoitoa. Päivähoitopaikkojen saatavuutta voidaan parantaa lisäämällä perheille valinnanmahdollisuuksia, esimerkiksi yksityisiä päiväkoteja.

Mitä aiot tehdä Itämeren pelastamiseksi?

Kaikkein tärkeintä on kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Sekä Suomen että Itämeren alueen muiden maiden on estettävä ravinteiden liiallinen kulkeutuminen mereen. Merellä liikkuvien alusten on ehdottomasti täytettävä tiukat turvallisuusstandardit. Öljyntorjuntavalmiutta on ehdottomasti myös lisättävä, myös Suomessa.

Kaikki haluavat saada rikollisuuden, väkivallan ja huumeiden käytön kuriin - mutta miten?

Viranomaisilla pitää olla mahdollisuuksia puuttua tehokkaasti esimerkiksi alaikäisten päihteidenkäyttöön, joka luo helposti pohjaa myöhemmille vaikeuksille. Myös nuorten rikoksentekijöiden ”ura” on katkaistava heti alkuvaiheessa ja kehitettävä heille mielekästä puuhaa esimerkiksi työpajatoiminnan kautta. Onneksi kuitenkin rikollisuus Suomessa on kansainvälisesti vertaillen vähäistä.

Mikä on elämän tarkoitus?

Rakastaa ja tulla rakastetuksi!

Miten lapsiperheitä voidaan tukea niin, että vanhemmat jaksavat - etteivät lapset ja nuoret jää heitteille ja syrjäydy työelämästä ja yhteiskunnasta?

Kotitaloustyön verovähennyksen laajentaminen entisestään ja siten palveluyrittäjyyden lisääntyminen toisivat apua lapsiperheiden arkeen. Järkevä työnantaja on joustava työntekijöidensä elämäntilanteesta johtuvien tarpeiden kohdalla.
Lisäksi tatrvitaan talonpoikaisjärkeä arkisiin askareisiin ja lasten kasvatukseen! Ei yhteiskunnalta pidä odottaa kaikkea valmiina.

Mitä tekisit alkoholin verotukselle: nostaisitko, laskisitko vai pitäisitkö ennallaan?

Vero kannattanee toistaiseksi pitää ennallaan. Alkoholin suurkulutus kasaantuu melko pienelle väestönosalle. Jos hintaa nostettaisiin tuntuvasti, se todennäköisesti johtaisi laittoman tuonnin lisääntymiseen. Sen sijaan voidaan miettiä, onko esimerkiksi mietojen viinien ja kirkkaiden alkoholijuomien verotuksellinen suhde kohdallaan.

Miten rasismia voidaan loiventaa lainsäädännöllisin keinoin?

Rasismi ei pelkällä lainsäädännöllä valitettavasti poistu. Selkeään syrjintään ja esimerkiksi rasistisin motiivein tehtyihin rikoksiin on kuitenkin mahdollista puuttua. Myös julkiseen kiihottamiseen ja etniseen vihanpitoon on mahdollista puuttua lainsäädännöllisin keinoin.

Mitä mieltä olet maito- ja lihakarjan sekä siipikarjan tehotuotannosta? Mitä lainsäätäjän pitäisi tehdä tälle epävirallisesti ja hiljaisesti hyväksytylle eläinrääkkäykselle?

Tehotuotanto ja eläinrääkkäys eivät ole yksi ja sama asia. Tuotantoeläinten inhimillinen kohtelu on vanha suomalainen perinne, ja lainsäädännöllä voidaan turvata esimerkiksi riittävä elintila kutakin eläintä kohden.

Onko mielekästä hoitaa luottamustehtäviä kansanedustajan työn ohessa?

Nykyiset luottamustehtäväni sopivat hyvin kansanedustajan työni yhteydessä hoidettaviksi. Eduskunnassa säädettävistä laeista yli 75 prosenttia ohjautuu käytäntöön kunnissa tehtävillä päätöksellä. Siksi on hyvin tärkeää, että eduskunnassa on vahva tietämys kuntien todellisesta tilanteesta.

Millaisesta Uudestamaasta haaveilet?

Tulevaisuuden Uusimaa on kansainvälinen malliesimerkki turvallisesta, luovasta, hyvinvoivasta ja vauraasta alueesta, jossa on luontoarvot kohdallaan. Toisin sanoen maailman mukavin metropolialue!

Miksi ydinvoimalakysymyksistä sun muista hankalista asioista pitäisi järjestää kansanäänestyksiä – eikö poliitikoille makseta palkkaa nimenomaan tällaisten päätösten tekemisestä?

Kansanäänestyksiä voidaan toki joskus harkita neuvoa-antavina, mutta pääsääntöisesti vaaleissa valittujen kansanedustajien ja valtuutettujen on kannettava vastuu päätöksistään. Poliitikoilla on myös velvollisuus sekä mahdollisuus perehtyä syvällisesti merkittäviin kysymyksiin ja kuulla eri näkökantoja ennen päätöksentekoa. Kansanäänestyksessä ei näitä asioita voi yksittäiseltä äänestäjältä vaatia.

Päivitetty 22.10.2008