Tapani Mäkinen
kansanedustaja
Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja

Hyvinkään Yrittäjät ry – Yrittäjäjuhla

10.10.2008

Arvoisat Yrittäjät
Hyvät kutsuvieraat

Kiitoksia kutsusta tulla puhumaan tilaisuuteenne. Uudenmaan liiton maakuntahallituksen puheenjohtajana minulle on suuri ilo tervehtiä järjestöänne merkittävänä yhteistyökumppanina. Oma yrittäjätaustani tekee tästä tehtävästä erityisen mieluisan. Maakunnan liittojen tärkeimpiin lakisääteisiin tehtäviin kuuluvat maassamme aluekehittäminen ja maakuntakaavan laadinta. Uudenmaan liiton keskeisenä tavoitteena on edistää koko maakunnan kilpailukykyä ja sen asukkaiden hyvinvointia. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja yrittämisen edellytysten parantaminen ovat avainasioita koko Uudenmaan tulevaisuuden kannalta, itse asiassa ei ole likaa sanottu, että maakuntamme menestymisen varassa lepää koko Suomen tulevaisuus.

Suomessa on valtion ja kuntien välillä pyritty mahdollisimman kevyeen alueellisen hallintoon. Se jakautuu valtion aluehallintoon lääninhallituksineen, TE-keskuksineen, ympäristökeskuksineen ja ties kuinka monine muine instituutioineen. Sen sijaan maakuntien liitot ovat kuntien muodostamia ja demokraattisen kunnallishallinnon alaisia. Tulevissa kuntavaaleissa päätetään siis myös maakuntien asioista.

Valtion aluehallinnon uudistamishanke eli ns. ALKU – hanke on edennyt lähelle toteuttamistaan. Hankkeen tarkoituksena oli alun perin byrokratian karsiminen ja hallinnon selkeyttäminen kuntien ja valtion väliin jäävällä väliportaalla. Nyt näyttää pahasti siltä, että ALKU – hanke keventää aluehallintoa vain vähän, voisin sanoa jopa toivottoman vähän, eikä tulossa oleva hallintomalli ole ainakaan aiempaa selvempi. Lääninhallitukset ainakin siirtyvät historiaan, ja niiden tehtävät suurelta osin siirtyvät alueellisille lupalupavirastoille. Yrityselämän kannalta tärkeät asiat siirtyvät pääosin alueellisille elinkeino- ja luonnonvarakeskuksille ELLU, jotka lähinnä korvaavat nykyiset TE_keskukset. Maakunnan liittojen tehtävät ja merkitys lisääntyvät ainakin jonkin verran. Alun perin oli tarkoitus myös karsia pienimpiä maakuntia, mutta tässä asiassa ei päästäne alkua pidemmälle.

Kunta- ja palvelurakenteen uudistamishanke eli Paras – hanke on edennyt kohtalaisen hyvin, mutta vielä paljon voitaisiin tehdä. Kuntaliitoksia olisi saatava aikaan vielä useita, sillä usein ne ovat ensimmäinen ja yksinkertaisin askel palvelutuotannon tehostamiseksi ja byrokratian karsimiseksi.
Itse asiassa kuntien vähentämistä edellyttää jo pelkästään kiristyvä talous sekä suurten ikäluokkien eläköityminen. Ikävä kyllä täällä Uudellamaalla liitokset ovat edenneet muuta maata merkittävästi hitaammin – siitäkin huolimatta, että omaan kunnanvaakunaan ei täällä useinkaan liity niin voimakasta tunnelatausta kuin muualla maassa. Nyt tarvitaan uusilta valittavilta kuntapäättäjiltä rohkeita linjanvetoja kuntarakenteen järkeistämiseksi myös täälläpäin Suomea. On parempi varautua tulevaisuuden haasteisiin vaikkapa kuntaliitoksilla, kuin tehdä paniikinomaisia hätäratkaisuja sitten, kun rahat onkin jo syöty.

Hyvät Ystävät,

Suomi on toipunut erinomaisesti viime vuosikymmenen alun vakavasta lamasta. Tosin monet yksittäiset kansalaiset joutuvat siitä vieläkin kärsimään, joukossa moni yrittäjä. Maamme kilpailukyky on edelleen huippuluokkaa ja julkinen taloutemme on hyvässä kunnossa. Myös yritysten ja pankkien taloustilanne on yleisesti ottaen hyvä. Meillä ei siis pitäisi olla mitään suurta huolenaihetta, vaikka maailmantalouden tilanne on tällä hetkellä vähintäänkin haastava, rohkenisinko sanoa jopa pelottavan haastava. Olisi siis erittäin vaarallista kuvitella, että me täällä Suomessa olisimme täysin suojassa maailman myllerryksiltä. On aivan selvää, että kaikkien kehittyneiden maiden taloudet ovat riippuvaisia toisistaan niin hyvässä kuin pahassakin. Onni onnettomuudessa kuitenkin on, että me olemme paremmin varautuneita tulevaan maailmanlaajuiseen taantumaan kuin useimmat muut länsimaat.

Edessämme on kuitenkin väistämättä matalan kasvun aika. Lähivuosille ennustetaan 1-2-%:n kasvua kansantuotteeseen. Tämän kasvun ylläpitäminen nojautuu voimakkaasti kotimarkkinoiden kysyntään. Hallitus toteuttaakin veronkevennykset juuri oikeaan aikaan helpottaakseen kuluttajien tilannetta. Myös kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan, mikä varmuudella tuo lisää asiakkaita palveluyrityksille. Valtiovallan yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin pitää yllä luottamusta sekä uskoa tulevaan, siinä onnistuminen on Suomalaiselle pk-yrittäjälle ehkä merkittävintä mitä poliitikot nyt voivat tehdä.

Tulevaisuuteen suuntautuneen kunnan on välttämätöntä edistää yritystoimintaa alueellaan. Työpaikkaomavaraisuuden kohottaminen on tärkeä tavoite myös täällä radan varren Hyvinkäälläkin, vaikka pääkaupunkiseudulle pendelöinti toki on koko alueelle luonteenomainen piirre. Vasta yksityisten työpaikkojen määrän kasvun jälkeen tulee julkisen talouden menestys.

Mitä konkreettista sitten kuntapäättäjät voivat tehdä yritystoiminnan hyväksi?
Yrityselämän tärkeisiin toimintaedellytyksiin kuuluvat liikenneyhteydet, ammattitaitoinen ja monipuolinen työvoima, laadukas koulutustarjonta sekä yritystoiminnan neuvontapalvelut. Eli maankäyttö, asuntopolitiikka sekä sivistys, nämä ovat asioita, jotka kuuluvat joko kokonaan tai osittain kuntapäättäjien toimialaan.

Hyvä kunta ymmärtää liike-elämän tarpeita. Kunnan on tunnistettava elinkeinopolitiikassaan omat vahvuusalueensa ja rakennettava konkreettiset toimensa niiden mukaisesti. Kunnan elinkeinostrategia kertoo yritystoiminnalle, miten kunta toimii pitkäjänteisesti yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Se on vakaa tahdonilmaisu ja lisää luottamusta. Kunnan yleisen tahtotilan, mission ja siihen liittyvän strategian on oltava uskottavia, jotta pitkäaikainen investointi olisi yritystoiminnan kannalta perusteltu. Kunnan ylin johto, ml. virkakoneisto ja luottamushenkilöt, heidän yhteistyönsä ja suhde elinkeino-elämän tarpeisiin on tekijä, joka erottaa edelleenkin eri kuntia toisistaan.

Yritysten tarvitsemiin tuotannon osatekijöihin kuuluvat vesi, energia, jätemaksut, kiinteistövero ja liikenneverkon kunto. Nämä kaikki muodostavat yhteisen kuluerän, jonka yritystoiminta joutuu siirtämään hintoihin. Tuottavuus ja kunnan tarjoaman infrastruktuurin kustannustehokkuus ovat näin ollen tärkeitä myös yritysten menestymisen kannalta.

Kunnan ja yrityksen vuorovaikutuksen tulee olla mutkatonta sekä perustua luottamukseen, tämän tavoitteen saavuttamisessa yrittäjäyhdistysten rooli korostuu.

Kunnan toimijoiden lisäksi tärkeitä yhteiskunnan palvelumuotoja ovat myös valtion viranomaiset, TEKES ja TE-keskukset, sijoitusrahastot, neuvontajärjestöt ja korkeakoulut. Palvelujen saatavuus ohjaa ainakin osittain yritysten sijoittumista, varsinkin pienten ja aloittavien yritysten sekä korkeaan osaamiseen perustuvien yritysten osalta. Liike-elämä tarvitsee usein erityispalveluja, mutta peruspalvelut pitää olla läheltä saatavissa. Näitä ovat mm. majoitus, yritysjuridiikka, koulutus ja konsultointi sekä tietotekniikka.

Hyvinvointipalveluiden kysyntä tulee jatkossa varmasti lisääntymään. Kunnat tulevat tarvitsemaan ostopalveluita entistä enemmän, eikä sen pitäisi enää tällä vuosituhannella olla mikään ideologinen kysymys. Eihän kukaan vaadi perustettavaksi esimerkiksi kunnallista taksilaitosta, kun paikalliset taksiyrittäjät ovat jo iät ja ajat tuottaneet kunnalle ostopalveluita. Esimerkiksi palveluseteli antaisi kuntalaisille mahdollisuuden valita haluamansa palveluntarjoaja, myös yksityiseltä puolelta. Tämä purkaisi ruuhkia ja lisäisi kuntalaisten vaihtoehtoja. Tulevien päättäjien olisi huomioitava myös pienyrittäjien mahdollisuus menestyä kilpailussa kunnallisissa hankinnoista. Tässä on yksi keskeinen edunvalvontatehtävä Yrittäjäyhdistyksille.

Hyvinkään kaupunki on laatimassa kaupunki- ja elinkeinostrategiaa. Tämä on jo sinänsä hyvä merkki kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden myönteisistä yrittäjyysasenteista. Myös Hyvinkään Yrittäjät on ollut hankkeeseen aktiivisesti vaikuttamassa ja esittämässä tavoitteitaan.

Hyvät Yrittäjäkollegat,

Kuntavaalit ovat ovella, ja niissä vaikutetaan moniin yrittäjien toimintamahdollisuuksiin.
Yrittäjät ovat jo keskiajalta lähtien osallistuneet luottamushenkilöinä kaupunkien päätöksentekoon. Tämä kertoo paljon yrittäjien vastuuntuntoisesta mielenlaadusta ja halusta toimia koko lähiympäristönsä hyväksi.

Hyvinkääläinen yrittäjyys on tänä päivänä arvossaan ja Hyvinkään Yrittäjät on sen voimallinen lipunkantaja. Toivotan yhdistyksellenne mitä parhainta jatkoa tärkeässä työssänne sekä kaikille läsnäolijoille hauskaa iltaa!