Tapani Mäkinen Vantaalaiset maahanmuuttajat yrittäjinä Seminaarin avauspuhe, Vernissa 31.10.08 Arvoisat seminaarin osanottajat, Hyvät naiset ja herrat Kiitän kutsusta tulla avaamaan tänäkin vuonna Monikulttuurinen Vantaa – projektin maahanmuuttaja-aiheisen seminaarin. Käsittelen työssäni eduskunnan hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana maahanmuuttajien asioita kansallisella tasolla ja olen erityisen ilahtunut siitä tarmosta, jota Vantaa on osoittanut maahanmuuttajien aseman parantamiseksi yhteiskunnassamme. Vantaa on maamme logistinen keskus; muun muassa siksi kaupungissamme on keskivertoa enemmän maahanmuuttajayrittäjiä. Jag tackar för inbjudan att också i år öppna invandrarseminariet i anslutning till projektet Ett mångkulturellt Vanda. Som vice ordförande för riksdagens förvaltningsutskott behandlar jag i mitt arbete invandrarfrågor på en nationell nivå och jag är särskilt glad över den handlingskraft som Vanda har visat när det gäller att förbättra situationen för invandrare i vårt samhälle. Vanda är vårt lands logistiska centrum, bland annat därför finns det i vår stad fler invandrarföretagare än i genomsnitt. I am glad to have received an invitation to open the Multicultural Vantaa project seminar also this year. The seminar handles issues related to immigrants, and in my work as Vice Chairman of the Administration Committee I am involved in immigrant affairs on national level. Therefore, I am especially pleased with the vigor Vantaa has dedicated to enhancing immigrants' standing in our society. Vantaa constitutes the logistics center of our country, which is one of the reasons for our city's having more immigrant entrepreneurs than on average. Maahanmuuttajat tarvitsevat kuitenkin aktiivista tukea ja panostusta kunnalta voidakseen tuntea itsensä osaksi yhteiskuntaa. Vantaa on ottanut maahanmuuttajien asian omakseen, lähtenyt innovatiivisesti hyödyntämään maahanmuuttajien voimavaroja, joita Vantaallakin on 120 eri kansallisuudesta ja tänään käytämme tämän aamupäivän pohtimalla maahanmuuttajayrittäjyyden tuomia mahdollisuuksia ja maahanmuuttajayrittäjien mahdollisesti kohtaamia ongelmia. Vantaa on maamme kansainvälisimpiä kaupunkeja ja toivon, että jatkossa tulemme vahvistamaan asemiamme houkuttelevana ja monikulttuurisena kaupunkina. Tällä tiellä kohtaamme vielä monia haasteita, tarvitaan entistä parempia kielipalveluita, infopisteitä ja ennen kaikkea henkilökohtaista ohjausta ja avustusta Hyvät kuulijat, bästa åhörare, dear audience Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat ryhtyvät yrittäjiksi kantaväestöä innokkaammin. Maahanmuuttajat näkevät yrittäjyyden väylänä yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen ja arvostukseen. Joillekin maahanmuuttajille yrittäjyys on paras keino ansaita elantonsa vieraassa maassa ja kulttuurissa. Maahanmuuttajan elämässä kaksi kulttuuria kohtaa – jopa törmää – päivittäin pienimmissäkin askareissa. Onkin katsottu, että tämä kahden tai useamman kulttuurin jatkuva yhteensovittaminen luo keskivertoa enemmän innovaatiopotentiaalia, joka on erityisen tärkeää yritystoiminnassa. Jo kymmenisen vuotta sitten ulkomaalaisten yrittäjyysaktiivisuus ylitti suomalaisten aktiivisuuden ja ero kasvaa koko ajan. Suomalaisen kantaväestön yrittäjyyttä estää monesti usko siitä, että yrittäjällä on paljon vaikeampaa kuin palkkatyössä. Suomalaista verotusta on lähdetty korjaamaan pienyrittäjyyteen ja työntekoon kannustavaksi. Miten saisimme vielä suomalaisten asenteet muuttumaan pois siitä uskosta, että kaikki annetaan käteen? Maahanmuuttajat ovat teoriassa jo määritelmän mukaan hyviä yrittäjiä, sillä jo päätös muuttaa toiseen maahan, Suomeen, huolimatta kaikista eri kulttuurialueen aiheuttamista ongelmista, on merkki yrittäjälle soveliaasta innovatiivisesta ajattelutavasta. Ulkomaalaisissa on siksi myös tulevaisuuden yrittäjäpotentiaalia. Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön ikärakenne poikkeaa myös kantaväestöstä, sillä ulkomaalaisten joukossa on keskimääräistä enemmän työikäisiä. By definition, immigrants are good entrepreneurs in theory, since the decision to move to Finland from another country - despite the problems caused by a different culture - is an indication of a way of thinking most suited for an entrepreneur. Thus, they constitute potential as future entrepreneurs. In addition, the age structure of people with foreign background residing in Finland deviates from the mainstream population, since their group contains, on average, more working-age people than within the population at large. Suomeen tulleiden ulkomaalaisten keskuudessa esiintyy myös jonkin verran niin sanottua pakkoyrittäjyyttä, sillä moni maahanmuuttaja lähtee hanakammin yrittäjäksi kuin jää työttömäksi. Pakkoyrittäjyys voi olla ainoa vaihtoehto silloin, jos lähtömaassa hankittua koulutusta ei tunnusteta, tai jos kielitaitovaatimukset estävät hyvän työpaikan saamisen. Maahanmuuttajien työnsaantiongelmiin on viime aikoina paneuduttu entistä enemmän, sillä jo lähes joka valtapuolue on tunnustanut maahanmuuttajien tuoman potentiaalin työmarkkinoidemme yhä paheneviin ongelmiin. Ongelma on kuitenkin vasta sen tunnustusvaiheessa ja konkreettiset toimet tulevat perässä. Maahanmuuttoministeri on esittänyt huolensa Suomessa jo asuvien ulkomaalaisten työttömyydestä sekä uusien maahanmuuttajien houkuttelemisesta, mutta esityksiä eduskuntaan ei ole vielä tippunut. Maahanmuuttajayrittäjyys muodostaa myös mahdollisuuden muiden maahanmuuttajien palkkaamiseen. Maahanmuuttajat palkkaavat usein perheenjäseniään ja maanmiehiään pienyrityksiinsä. Suurin osa maahanmuuttajien yrityksistä onkin pienyrityksiä ja näin hallituksen toimenpiteet kaikenlaisen pienyrittäjyyden tukemiseen toivottavasti helpottavat myös maahanmuuttajayrittäjän arkea. Työntekijän palkkaamisesta on tehty taloudellisesti helpompaa. Riittääkö se kuitenkaan vielä maahanmuuttajayrittäjälle, joka juuri ja juuri on saanut yrityksen kasaan? Tietääkö maahanmuuttaja kaikki oikeutensa ja velvollisuutensa? Entä yrityksessä työskentelevän puolison ja muiden työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet? Saako yrittäjäksi aikova tarvittavan tiedon ymmärrettävässä muodossa ja tietääkö hän, mistä sitä hakea? Nämä on kysymyksiä, joihin emme ainoastaan etsi aktiivisesti vastauksia vaan yritämme myös toimia tilanteen parantamiseksi. Vantaalla yrittäjyystiedotus on aivan mahtavaa ja byrokratia on tehty yrittäjille mahdollisimman pieneksi. Hallituksen avautuva maahanmuuttopolitiikka, yrittäjien ja etenkin pienyrittäjien tukeminen, pienlainat ja alkurahoituksen saamisen helpottaminen ja entistä keskitetympi, laajempi ja kattavampi tiedottaminen yrittäjyyden mahdollisuuksista ja karikoista tukevat kaikki maahanmuuttajayrittäjien mahdollisuuksia, eikä turhaan. Maahanmuuttajayrittäjät laajentavat Suomen osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen uhkaa kaventaa. Jo vuonna 2004 Suomen työmarkkinoilta on ikääntymisen takia alkanut poistua enemmän työvoimaa kuin sinne tulee. Vantaallakin eläkeikäisiä on jo reilut 10 % mikä on kuitenkin vielä vähän koko maan keskiarvoon verrattuna, joka on 16,5%. Suhdeluku kuitenkin nousee kaikkialla yhtä kovaa vauhtia. In Vantaa, the information targeted at entrepreneurs is outstanding, and the city has done its utmost to minimize the amount of bureaucracy faced by entrepreneurs. The Government's immigration policy; support for entrepreneurs, especially of small businesses; facilitated access to entrepreneur loan; and more concentrated, expansive and encompassing information on the prospects and pitfalls of entrepreneurship all help to boost immigrant entrepreneurs' operations, and not in vain. Immigrant entrepreneurs widen Finland's expertise basis, which is in danger of narrowing because of the aging of the population. Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajayrittäjät edesauttavat yhteiskunnan monimuotoistumista, joka taas heijastuu yritteliäisyyden ja innovatiivisuuden lisääntymisenä. Maahanmuuttajista tulee osa sitä yhteiskuntaa, johon he muuttavat. Suomessa on ollut maahanmuuttajia vielä erittäin vähän aikaa ja määrällisesti erittäin vähän verrattuna moneen muuhun eurooppalaiseen yhteiskuntaan, ja maahanmuuttajayrittäjienkin määrä on kasvanut nykyisiin mittoihinsa vasta aivan viime vuosina: Vuosina 2000–2006 ulkomaisten yrittäjien määrä Suomessa kaksinkertaistui. Maahanmuuttajayrittäjyyden vaikutuksia yhteiskuntaan ja kansantalouteen on siksi tutkittu vasta vain vähän. Ulkomaisten tutkimusten perusteella pitkän aikavälin makrotaloudelliset vaikutukset ovat lähestulkoon vain positiivisia. Useimmissa tutkimuksissa on havaittua välitöntä positiivista nettovaikutusta yhteiskunnalle. The Government and local decision-makers are dedicated to enhancing the prospects of immigrants in our municipalities around the country. Dialogue with immigrants already residing in Finland is needed. We must strengthen the position of foreigners already living in the country, improve their services, and honor their culture in order to create an environment that is not only pleasant to everybody in Finland, but also attracts new immigrants into the country. Maamme hallitus ja kuntapäättäjät kamppailevat nyt maahanmuuttajien mahdollisuuksien lisäämiseksi maassamme ja kunnissamme. Vuoropuhelua Suomessa nykyisin asuvien ulkomaalaisten kanssa tarvitaan. Jo maassa olevien ulkomaalaisten asemaa tulee vahvistaa, heidän palveluitaan tulee parantaa, heidän kulttuuriaan kunnioittaa, jotta saamme luotua kaikille mieluisan ja myös uusille muuttajille houkuttelevan elinympäristön. Bästa seminarieåhörare, bästa inledningsanförare Dear Seminar Attendees, Dear Presenters, Hyvä seminaariyleisö, hyvät alustajat |