Kirjoitus Uusi Vantaa -lehdessä Minne menet Vantaa? Kysymys Helsingin ja Vantaan kuntaliitoksesta on noussut kuumaksi perunaksi Vantaalla niin puolueiden välillä kuin puolueiden sisälläkin. On esitetty argumentteja puolesta ja vastaan milloin mihinkin seikkaan vedoten. Olen ilahtunut keskustelun vilkkaudesta, sillä mitä poliittisiin päätöksiin tulee, parhaan lopputuloksen takaa vilkas ja vaiheikas keskustelu. Olen kuitenkin hämmästynyt nykyisellään käytävän keskustelun laadusta, sillä se pyörii hyvin pitkälle mielikuvien varassa. Ensisijaisesti kyse on kuntalaisten hyvinvoinnista ja siksi keskustelu tulisi ohjata perustumaan faktoille, tilastotiedoille, selvityksille, tulevaisuuden ennusteille…jotta kuntalaiset ja päätöksentekijät saisivat edes jonkinlaisen käsityksen, mistä puhutaan. On turhaa populismia huudella turuilla ja toreilla mielipiteitään yhdistymisestä, niin kauan kun minkäänlaista tutkimustietoa ei ole olemassa mm. siitä, mitä konkreettista hyötyä tavalliselle vantaalaiselle yhdistymisestä olisi. Helsingin ja Vantaan yhdistymisen hyvät ja huonot puolet tulee selvittää. Vantaan tulee selvittää kaikki vaihtoehdot Useimmille vantaalaisille on yhdentekevää, missä kuntarajat kulkevat. Viimekeväisissä gallupeissa 77 prosenttia vantaalaisista oli sitä mieltä, että pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä tulee tehdä selvitys. Sittemmin Espoon ja Kauniaisen päättäjät ovat ilmoittaneet haluttomuudestaan selvityksen tekemiseen. Ei mikään ihme. Siellä menee hyvin. Sitä vastoin Vantaalla ei ole varaa olla ottamatta selvää kuntaliitoksen tuomista vaihtoehdoista. Kaupungin taloudellinen tilanne velvoittaa pohtimaan eri vaihtoehtoja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kaupungin taloudellista tilannetta varjostaa yhä huolestuttavammaksi kasvava lainakehitys. Yksin velanhoitokuluihin menee yhden veroprosentin tuottamien tulojen verran rahaa. Trendi on kasvusuuntainen ja tulee vaikuttamaan mittavasti alueen kehitykseen ja ennen kaikkea palveluihin. Viimeisimpien tilastojen mukaan Vantaalla on Suomen suurista kaupungeista eniten lainoja asukasta kohden. Vuonna 2007 Vantaalla oli lainaa 3025 euroa asukasta kohti, mikä oli 2,5 kertaa enemmän kuin Helsingissä ja jopa 6 kertaa enemmän kuin Espoossa. Myös lainakannan kasvu on suhteellisesti mitattuna suurinta juuri Vantaalla. Tilanne näyttää vielä huolestuttavammalta, jos lasketaan mukaan konsernilainat, eli kaupungin omistamien yhtiöiden yhteenlasketut velat asukasta kohden. Kaupunki on velkaantunut konsernien kautta suomen suurimmista kaupungeista ylivoimaisesti eniten suhteessa asukaslukuun ja ylivoimaisesti muita kovemmalla vauhdilla. Kuntarajat eivät saa olla este palvelujen saatavuudelle Seudullisen vertailun kannalta vantaalainen maksaa palveluista eniten mutta saa määrällisesti vähiten. Vantaalla palvelujen laatu kestää kyllä vertailun, mutta joudumme paikka paikoin tinkimään määrästä. Esimerkiksi lukio-opetukseen pystytään panostamaan jopa tuhat euroa vähemmän oppilasta kohden kuin esimerkiksi Espoossa. Tämä tarkoittaa isompia luokkia ja vähemmän valinnanmahdollisuuksia opetuksen suunnittelussa. Paineita kohdistuu myös vanhusten palvelujen leikkaamiseen. Ja tämä, vaikka palveluja pitäisi päinvastoin määrällisesti lisätä, kun vastuullamme on joka vuosi prosentuaalisesti yhä enemmän yli 65-vuotiasta. Vantaalle kohdistuva positiivinen muuttoliike ei ole niin positiivinen, että se takaisi tarvittavat verotulot palvelujen tuottamiseen. Palvelun tuottamistapoja tulee katsoa uudistunein silmin, jos haluamme jatkossa taata palvelujen saatavuuden. Lisäksi on tärkeää tarjota kuntalaisille aina mahdollisuus valita palveluista itselleen omaan elämäntilanteeseensa sopivin vaihtoehto. Nykyisellään tilanne on palvelujen suhteen epätasa-arvoinen vantaalaisten tappioksi. Kyse ei siis ole missään nimessä siitä, että Vantaalla palvelut olisivat huonosti tuotettuja. Päinvastoin, voimme olla ylpeitä terveydenhuollostamme, kouluistamme, päiväkodeistamme ja muista ammattitaitoisesti tuotetuista palveluista. Epäterve kilpailu veronmaksajista vie resursseja Nykyiset kuntarajat ajavat kuntia epäterveeseen kilpailuun veronmaksajista, asukkaista ja yrityksistä. Yhteistyö liikenteen, sairaanhoidon ja kaavoituksen saralla on jo nyt nykypäivää ja vaatii jatkossakin kehittämistä. Kuntaliitosselvitys saattaisi tuoda nykyistä enemmän työkaluja tiiviimmän yhdyskuntarakenteen ja toimivamman liikenteen suunnitteluun sekä palvelujen tehokkaampaan tuottamiseen. Radanvarsirakentaminen tulee saamaan aivan uusia ulottuvuuksia uuden kehäradan myötä. Rata tulee yhdistämään Vantaan itä- ja länsiosat toisiinsa, mutta myös Helsinkiin. Rata liittää niin ikään Helsinki-Vantaan lentoaseman yritysalueineen luontevasti molempiin kuntiin. Byrokratiaa vai lähidemokratiaa? Yhdistyminen ei missään nimessä olisi täysin ongelmatonta. Esille tulevat ongelmat tuleekin selvittää perinpohjaisesti. Ratkaistavaksi jää mm. kuinka fuusiokaupungin byrokratia ja hallintokulut saataisiin pysymään mahdollisimman pieninä, kuinka lähidemokratia ja kuntalaisten aktiivisuus saataisiin säilytettyä. Kaikki me olemme ylpeitä siitä, että Vantaalla olemme onnistuneet pitämään byrokratian kevyenä ja hallinnon tehokkaana. Vertailussa Helsingin hallintoon, joka on jämähtänyt johonkin tsaarien aikaan, Vantaa vetää kyllä pisteet kotiin. Kuntaliitosselvitys voi kuitenkin saattaa esiin mahdollisuuksia näidenkin ongelmien ratkaisuun, sillä hallintoon jouduttaisiin kehittämään aivan uusia toimintamalleja. Näin syntynyt uusi näkökulma voisi nostaa aivan uudenlaisia malleja toimivalle lähidemokratialle. Tapahtui sitten niin tai näin, on aivan uskomattoman vanhakantaista väittää, ettei vantaalaisille voisi olla mitään hyötyä kuntaliitoksesta. On aivan käsittämättömän surullista, että jotkut tahot jopa yrittävät kieltää asiasta puhumisen. On ennen kaikkea aivan välttämätöntä selvittää mitä hyötyä ja mitä haittoja kuntaliitoksesta olisi. Poliitikkojen jääräpäinen ideologioihin takertuminen ei saa estää kaupunkiamme uudistumasta. Selvitys saattaisi tuottaa uusia ajatuksia myös itsenäisen Vantaan ongelmien ratkaisuun ja siis mahdollisuuksia pitää Vantaa vantaalaisilla – jos näin vielä halutaan! Tärkeintä on taata kuntalaisille laadukkaat palvelut kustannustehokkaasti, nyt ja tulevaisuudessa. Tapani Mäkinen
|