kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
kansanedustaja
Tapani Mäkinen

Juhlapuhe Hakunilan Kansainvälisen Yhdistyksen kymmenvuotisjuhlassa 26.4.2008

Arvoisa Juhlayleisö!

Kymmenen vuotta on kulunut Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen perustamisesta. Aika kuluu nopeasti, ja tänään on hyvä hetki muistella.

Vantaa on yksi maamme kansainvälisimmistä kaupungeista, ellei jopa kansainvälisin. Lentoasema on väylä maailman eri kolkkiin, joten ulkomaille matkustaessaan suomalaiset kulkevat useimmiten Vantaan kautta. Myös monet Suomeen tulevat matkailijat näkevät maastamme ensimmäisenä juuri Vantaan. Siksi kansainvälinen kanssakäyminen on meille varsin normaalia. On siis varsin luonnollista, että moni Suomeen muuttava valitsee Vantaan asuin- ja työntekokaupungiksi.

Ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä on voimakkaassa kasvussa erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla, mutta myös koko maassa. Silti edelleenkin Suomessa on ulkomaalaissyntyisiä asukkaita suhteellisesti paljon vähemmän kuin muissa vanhoissa teollisuusmaissa. Tämän seurauksena monella Suomeen muuttavalla ei ole täällä valmiiksi tukenaan laajaa vertaisverkostoa. Maahanmuuttajien organisoima järjestötoiminta on tällöin portti suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kaupungissamme on runsaasti palvelu- ja logistiikka-alan yrityksiä, jotka yhä enemmän tarvitsevat maahanmuuttajia palvelukseensa. Myös julkisella ja kolmannella sektorilla on tulevaisuudessa tarjolla yhä uusia työmahdollisuuksia. Suomen kantaväestö ikääntyy ja siirtyy pois työelämästä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla väestön ikäprofiili on muuttumassa vaikeaksi työvoiman tarjonnan näkökulmasta.

Elinkeinoelämän järjestöt ovat jo pitkään puhuneet työperäisen maahanmuuton lisäämisen tärkeydestä. Monilla toimialoilla yritysten kasvu yksinkertaisesti tyrehtyy työvoimapulaan. Työntekijäpulan lisäksi uhkaa pula yrittäjistä. Maahanmuuttajien keskuudessa halukkuus ryhtyä yrittäjäksi on onneksi huomattavasti suurempaa kuin muulla väestöllä. On siis selvää, että ilman maahanmuuttajia Suomi ei jatkossa tule toimeen.

Koska useimmissa muissakin teollisuusmaissa on odotettavissa vastaavanlainen väestökehitys, ei suomalaisten pidä olettaa, että tänne itsestään selvästi olisi tulossa riittävästi maahanmuuttajia. Päinvastoin Suomi joutuu tulevaisuudessa kilpailemaan ahkerista ja yritteliäistä ihmisistä muiden maiden kanssa. Tehostamalla esim. korkeakoulujemme markkinointia tietyillä kohdealueilla, voimme saada houkuteltua maahan monia lahjakkaita ihmisiä, jotka kenties olisivat kiinnostuneita jäämään Suomeen työskentelemään. Maamme nykyinen hallitus on ottanut ohjelmassaan tavoitteekseen maahanmuuton edistämisen. Hallitus haluaa edistää laillista maahanmuuttoa ja torjua laitonta maahanmuuttoa sekä ihmiskauppaa.

Täällä jo olevien maahanmuuttajien muodostamien yhteisöjen osaamista on ehdottomasti hyödynnettävä kotouttamisen suunnittelussa. Tässä tehtävässä esimerkiksi Hakunilan Kansainvälisellä Yhdistyksellä on merkittävä rooli. Suomea on usein sanottu yhdistysten luvatuksi maaksi, ja siksi on tärkeää kannustaa kaikkia kansalaisjärjestöjämme ottamaan Suomeen muuttavat huomioon toiminnassaan. Yhdistysten, Vantaan kaupungin ja valtion yhteistyö on välttämätöntä, että suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen onnistuisi, ja että päättäjät saavat oikeaa tietoa ihmisten tarpeista.

Suomen kielen oppiminen on toki moneen ammattiin sijoittumisen kannalta tärkeää, mutta yhtä hyvin monella alalla tulee ainakin alkuvaiheessa toimeen vähäiselläkin kielitaidolla. Varsinkin tehtävissä, joissa ensimmäisen polven maahanmuuttajat palvelevat maahanmuuttajaväestöä, tulisi kielitaitovaatimuksia keventää. On toki tosiasia, että kielitaidon mahdollisimman nopea omaksuminen helpottaa suuresti uuteen maahan sopeutumista. Suomi tai ruotsi eivät välttämättä ole sen vaikeampia kieliä kuin mitkään muutkaan, mutta meidän on huolehdittava niiden riittävästä opetustarjonnasta.

Erilaiset koulutusorganisaatiot sekä työvoimahallinto ja työnantajat ovat avainasemassa maahanmuuttajien sopeuttamisessa suomalaiseen työelämään ja koko yhteiskuntaan. Työnantajilta tarvitaan joustavuutta ja valmiutta toisesta kulttuurista tulevien työntekijöiden valmentamiseen. Myös asiakkaiden asenteissa voi monesti olla toivomisen varaa, vaikkapa ravintola-alalla, joka on merkittävin maahanmuuttajien työllistäjä.

Maahanmuuttajien työttömyys on myös yleisesti ottaen huomattavasti kantaväestöä korkeampi. Uskon, että kehitys on kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Ongelmia työllistymisessä on erityisesti korkeasti koulutettujen osalta, mikä on tietysti suunnatonta henkisen pääoman tuhlaamista.

Kaupungin omissa toiminnoissa on huomioitava maahanmuuttajat yhä kasvavana ja osittain erityistarpeita omaavina asiakkaina – ja tietysti myös yhä tärkeämpänä äänestäjä- ja veronmaksajaryhmänä. Ulkomaalaistaustaisten ihmisten syrjinnän ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota meidän kaikkien toimesta. Asennekasvatus on silti tärkeintä. Tässä asiassa ovat sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöt tehneet ansiokasta työtä.

Lasten sopeutumisen osalta tärkeä tekijä on koulu tai päiväkoti. On tärkeää, että Suomeen muuttaneiden lapset menestyvät kouluissamme ja saavat siten hyvät edellytykset elämälleen.

Vantaan kaupungin on omassa toiminnassaan huomioitava Suomeen muuttajat yhä kasvavana asiakasryhmänä, jolla on osittain omat erityistarpeensa. Myös äänestäjinä, veronmaksajina sekä kaupungin omina työntekijöinä maahanmuuttajat ovat yhä suurempi ryhmä. Ulkomaalaistaustaisten ihmisten syrjinnän ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota meidän kaikkien toimesta. Asennekasvatus on silti tärkeintä. Tässä asiassa ovat sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöt tehneet ansiokasta työtä.

Viime aikoina on paljon keskusteltu etnisen monimuotoisuuden tuomista eduista kaupunkien ilmapiirille. Ne kaupungit menestyvät maailmassa, joissa on paljon eri kulttuureista lähtöisin olevia ihmisiä. Tämä saa aikaan luovan ja ennakkoluulottoman ilmapiirin, ja siten myös taloudellinen aktiivisuus että asukkaiden viihtyvyys kohenevat.

Hyvä juhlayleisö,

Yhdessä tekemisen henki ja erilainen vapaaehtoistoiminta on ollut Suomessa aina voimakasta. Valtio ja kunnat eivät voi koskaan täyttää kaikkia toiveita, joten on tärkeää, että tavalliset kansalaiset itse järjestävät elinolosuhteitaan paremmiksi. Hakunilan kansainvälinen yhdistys on tehnyt uraauurtavaa työtä monikulttuurisen Suomen kehittämisessä. Siksi yhdistyksenne on hyvä esimerkki suomalaisesta kansalaistoiminnasta. Myös Hakunilan alueelle ja kaikille vantaalaisille on eduksi, että yhdistyksenne toiminta on näkyvää ja aktiivista sekä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Toivottavasti ihmiset myös tulevaisuudessa ovat innokkaita osallistumaan toimintaanne.

Toivotan Hakunilan Kansainväliselle Yhdistykselle mitä parhainta tulevaisuutta ja juhlayleisölle hauskaa iltaa!