Tapani Mäkinen Kansallisen veteraanipäivän puhe Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat juhlavieraat, Minulla on suuri ilo ja kunnia esittää teille Vantaan kaupungin tervehdys, hyvät veteraanijuhlan vieraat. Det är för mig en stor ära och glädje att frambära Vanda stads hälsning till er deltagare i veteranfesten. Eduskuntatalossa Kokoomuksen ryhmähuoneen seinällä on muotokuva asepukuisesta miehestä. Useimmille meistä hänen nimensä saattaa olla tuntematon, sillä hän ei kohonnut urallaan pääministeriksi, eikä luonut pitkää uraa eduskunnassa. Hänen kohtalonsa oli toisenlainen. Hyvät ystävät, tämä asepukuinen mies ryhmähuoneemme seinällä on Kivijärven kirkkoherra, Kokoomuksen kansanedustaja, reservin kapteeni ja komppanianpäällikkö Väinö Havas. Hän on eräs niistä monista, jotka tänään ansaitsevat kunnioituksemme ja kiitollisuutemme - kiitollisuutemme siitä, että saamme asua ja elää vapaassa isänmaassa. Väinö Havas kaatui jatkosodan ensimmäisenä kesänä Suvilahdessa. Kansanedustajuudestaan huolimatta hän halusi täyttää velvollisuutensa isänmaatamme kohtaan palvelemalla rintamalla. Hänen ja tuhansien muiden sotiemme veteraanien sodan ja rauhan aikana tekemä työ saa nykyään osakseen kansalaistemme näkyvän arvonannon. Väinö Havasta voimmekin vain muistella kiitollisuudella, mutta keskuudessamme elää edelleen veteraaneja, joille voimme vielä osoittaa arvostuksemme ei vain sanoin, vaan myös teoin. Heille voimme osoittaa sen, että me suomalaiset olemme valmiit edelleen ottamaan veteraanien asian omaksemme. Suomalaisen miehen ja sotilaan tunnuslause "veljeä ei jätetä" on tuttu myös tämän päivän nuorelle polvelle. Tämän päivän poliitikoille, kaupunginvaltuutetuille ja kansanedustajille, tämän tunnuslauseen pitää mielestäni merkitä sitä, että veteraanien asema yhteiskunnassa turvataan niin henkisesti kuin fyysisestikin. Den finländska mannens och soldatens motto "man överger inte en kamrat" är välkänt även för dagens yngre generationer. För politikerna, stadsfullmäktigeledamöterna och riksdagsledamöterna av i dag borde detta motto enligt min åsikt uttydas som att veteranernas ställning i samhället skall tryggas såväl psykiskt som fysiskt. I och med att veteranleden åldras och glesnar medför det att deras allmäntillstånd försvagas. Tyngdpunkten i veteranernas sociala trygghet har också redan flyttats över på äldreomsorgen. Därför är det helt naturligt att rehabilitering samt social- och hälsovårdstjänster under de närmaste åren kommer att framhävas när man granskar veteranernas levnadsförhållanden och förmåner Samalla, kun veteraanien joukko vanhenee ja harvenee, heidän kuntonsa heikkenee. Veteraanien sosiaaliturvan painopiste onkin jo siirtynyt vanhuudenhuollon vaiheeseen. Tämän vuoksi on selvää, että kuntoutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut korostuvat lähivuosina, kun tarkastellaan veteraanien elinolosuhteita ja etuuksia. Veteraaneille suunnataan tämän vuoden valtion budjetissa rahaa lähes 425 miljoonaa euroa. Suomen 90-vuotisjuhlan kunniaksi budjettiin sisällytettiin vielä erityinen 10 miljoonan euron toimenpidekokonaisuus eli ns. veteraanipaketti. Lisäyksenä eduskuntakäsittelyssä sotainvalidien ja -veteraanien kuntoutukseen tuli vielä kolmen miljoonan euroa. Tässä kuntoutusta painottavassa veteraanipaketissa painopisteinä ovat veteraanikuntoutuksen sisällön uudistaminen, veteraanikuntoutusmäärärahojen kohdentumisen tarkentaminen ja kaikkien halukkaiden mahdollisuus päästä kuntoutukseen. Paketin avulla alennetaan laitoshoitoon oikeuttavaa haitta-asterajaa nykyisestä 30 prosentista 25 prosenttiin, laajennetaan vaikeavammaisten sotainvalidien leskien oikeutta kuntoutukseen sekä muutetaan lievävammaisten sotainvalidien avokuntoutuskertojen lukumäärä vastaamaan veteraanikuntoutuksen avokuntoutuskertoja. Lukumääräksi tulee 20, joka on sama kuin rintamaveteraaneilla. Lisäksi veteraanin puolison laitoskuntoutusjakso muutetaan vastaamaan veteraanin kuntoutusjaksoa. Veteraanikuntoutusta pidetään myös Vantaalla tärkeänä kunnia-asiana. Jo vuosia meillä on huolehdittu siitä, että veteraanien kuntoutusmääräraha säilytettiin täysimääräisenä sosiaali- ja terveystoimen talousarviossa. Vuonna 2007 Vantaalla oli 1158 veteraania, ja heistä noin puolet osallistui veteraanikuntoutukseen. Laitoskuntoutusta on pystytty tarjoamaan kaikille halukkaille, eli noin 300 veteraanille ja lähes sadalle puolisolle. Tämän lisäksi järjestetään kuntoutuksen avohoitopalveluita. Vantaan kaupunki osti vuonna 2006 Kaunialan sairaalan. Kaupunki kehittää sairaalan toimintaa yhdessä Sotainvalidien Veljesliiton kanssa. Vantaalaisten osuus sairaalan potilaista tulee kasvamaan vähitellen. Tällä hetkellä kaupungin käytössä on 15 sairaansijaa, vuonna 2010 niitä on 40. Kaupungin hoitopaikat tullaan osoittamaan ensisijaisesti vantaalaisille veteraaneille ja heidän puolisoilleen.
Arvoisat kuulijat, Isänmaamme vaaranvuosina rintamavastuussa olleista äideistämme ja isistämme meidän on otettava mallia myös nyky-yhteiskuntaa kehittäessämme. Vaikka tämän päivän yhteiskunnallinen murros on erilainen, kysyy se meiltä pitkälti samoja ominaisuuksia, joilla sotavuosina ja niiden jälkeisinä aikoina maamme hyvinvoinnin perusta turvattiin: rohkeutta, uhrautuvaisuutta, sitkeyttä, uskoa tulevaisuuteen ja ennen kaikkea ahkeruutta. Bästa åhörare, Av våra mödrar och fäder som stod i bräschen under de år då vårt fosterland var i fara skall vi ta modell även när vi utvecklar vårt samhälle av i dag. Även om dagens samhällsförändringar är av annat slag, förutsätts ändå långt egenskaper av motsvarande slag som krävdes då grundvalen för vårt lands trygghet befästes under krigsåren och efterkrigstiden: mod, osjälviskhet, uthållighet, framtidstro men framförallt idoghet Asiat on kuitenkin osattava laittaa tärkeysjärjestykseen. "Kaikkea hyvää kaikille ja mahdollisimman paljon" -periaatteella emme voi edetä, vaan heikoimmassa asemassa olevien tarpeet on asetettava edelle. Edunjakoyhteiskunta on kyettävä muuttamaan työntekoa ja yrittäjyyttä arvostavaksi yhteiskunnaksi, jossa ihmiset huolehtivat aidosti myös toisistaan, eivätkä jätä vastuuta lähimmäistemme hyvinvoinnista pelkästään viranomaisten harteille. Suomalainen yhteiskunta voi kehittyä vain suomalaisten työllä, suomalaisten yhteisin ponnistuksin. Työnteon on siksi oltava aina kannattavampaa kuin joutenolo. Hyvinvointivaltiomme kehittäminen työhön kannustavaksi vaatii verotuksen asteittaista alentamista sekä palvelujen ja sosiaalietuuksien samanaikaista tarkastelua. Juuri näihin kysymyksiin sinivihreä hallitus on sitoutunut. Eläkkeiden verotusta kevennettiin kuluvan vuoden alusta ja ensi vuonna edessä on mm. ruuan arvonlisäveron alennus. Käynnissä on myös yksi suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta tärkeimmistä hankkeista, jonka tavoitteena on selkiyttää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmäämme. Tätä hanketta valmistellaan ns. SATA-komiteassa. Hanke etenee niin, että saamme jo tämän vuoden syksyllä ensimmäiset esitykset eduskunnan käsiteltäväksi. Komiteassa erityisenä kysymyksenä on kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentulon turvaaminen. Arvoisa juhlayleisö Bästa festpublik Meidän on nähtävä kukin itsemme yhtenä lenkkinä suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä ja jokaisella sukupolvella on huolehdittavana edeltäjänsä arvokas perintö. Tämä meidän on syytä pitää kirkkaana mielissämme. Var och en av oss måste kunna se sig som en länk i kedjan, när det finländska samhället byggs upp och varje generation har att ta vara på det värdefulla arvet från föregående generation. Detta måste alltid vara en klar ledstjärna för oss. Tänäkin veteraanipäivänä me suomalaiset olemme kiitollisia ikääntyneille sukupolville heidän uhrautuvasta työstään isänmaamme hyväksi niin sodan kuin rauhankin oloissa. Sivistysvaltiossa kaikille heille kuuluu turvattu vanhuus - tunne siitä, että on tärkeä ja rakas jollekin, että minunkin elämäni on merkityksellinen. Siihen tarvitaan meitä kaikkia - niin kuntien päättäjiä, eduskuntaa, vapaaehtoisjärjestöjä, kirkkoa kuin vanhusten omaisiakin. Vastuunkanto alkaa siitä, että välittää. Arvoisa juhlayleisö Frans Emil Sillanpään sanoin: ”Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin on vapaus”. |