Tapani Mäkinen Avauspuheenvuoro 10.6.2008
Arvoisat kaupunginvaltuustojen jäsenet Minulla on ilo toivottaa Teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Vantaalle ja erityisesti tänne Korsoon. Korso on myös hyvä esimerkki vantaalaisesta suuralueesta, täällä on lähes kaikki ihmisten tarvitsemat julkiset sekä kaupalliset palvelut lähietäisyydellä – Korso on siis ihmisen maanpäällinen paratiisi! On paikallaan kertoa muutama sana Korson historiasta, tässä tukeudun filosofian tohtoreiden Pekka Ahtiaisen sekä Jukka Tervosen kirjoittamaan Vantaan kaupungin historiikkiin. Samoihin aikoihin kun selvitysmies Yrjö Harvia aloitteli urakkaansa etelänpänä Helsingin ja naapurikuntien rajojen selvittämiseksi, oli myös Helsingin maalaiskunnan pohjoiskulmille, eli tänne Korsoon muotoutunut ongelmia. Kun Korson rautatieasema 1880-luvun lopulla perutettiin, tuskin kukaan oli kiinnittänyt huomiota siihen, että asema-alue sattui kahden pitäjän Tuusulan ja Helsingin maalaiskunnan rajalle. Aseman perustamisen sanelivat liikennetekniset tekijät. Junavuorojen lisääntyessä oli yksiraiteiselle radalle rakennettava lisää ohituspaikkoja. Tikkurilan ja Keravan välillä paikka lankesi puolivälissä sijainneen Korson kohdalle. Aseman ympäristö oli silloin vielä täyttä erämaata. Paikallinen asutus rajoittui muutamaan mökkiin eikä pitäjänraja silloin aiheuttanut hankaluuksia. Rautatie sysäsi Korson kehitystä huimasti eteenpäin. Väkiluku alkoi kasvaa nopeasti. Ja kun Tuusulan kunta rakensi omalle puolelleen kansakoulun, saivat rajan toisella puolella olevat havaita olevansa ainakin tässä suhteessa huonommassa asemassa. Tilanne riistäytyi hallinnasta vuoden 1924 alussa, jolloin Keravan kauppala irtaantui Tuusulasta. Paikalla oli nyt kolme kunnallista isäntää. Alueet rautatieaseman eteläpuolella kuuluivat Helsingin maalaiskuntaan, sen pohjoispuolella Tuusulaan ja Keravaan, asema-alueen kuuluessa suurimmaksi osaksi Keravan kauppalaan. Tilanne johti lukuisiin hankaluuksiin. Maalaiskunnan asukkaat valittivat, etteivät heidän lapsensa saaneet käydä Keravan puolelle siirtyneessä Korson koulussa, vaikka tuusulalaiset olivat saaneet luvan. Koulua oli käytävä kaukana Rekolassa. Ongelmiin ryhdyttiin hakemaan ratkaisua korsolaisin voimin. Maaliskuun 13. päivänä 1924 kolmetoista miestä kokoontui paikallisen Osuuskassa huoneistoon. Aiheena oli kunnallinen aluejako Korsossa. Kokouksessa päätettiin esittää valtioneuvostolle, että Korson aseman eteläpuolelta siirrettäisiin kolmionmuotoinen, noin 60 hehtaarin suuruinen alue Helsingin maalaiskunnasta Tuusulan kuntaan. Anomus jätettiin seuraavana päivänä. Helsingin maalaiskunta ilmoitti lausunnossaan 16.6.1932, ettei se vastustanut ehdotusta. Sen sijaan Tuusula pelkäsi lisärasituksia ja huomautti, että anomuksen tekoon johtanut Tuusulan Helsingin maalaiskuntaa pienempi veroäyri. Samalla Tuusulan valtuusto oli työntämässä aluetta Keravalle. Tuusulalaisten mielestä korsolaisten lähin keskus oli Keravan kauppala. Keravan puolella taas katsottiin, että naapurikunnat eivät ottaneet huomioon asukkaiden tarpeita. Kerava esitti selvitysmiehen asettamista tutkimaan liitoskysymystä. Sisäasianministeriö nimitti selvitysmieheksi Tuusulan piirin nimismiehen Paavo Tähtisen. Hän sai tehtävänsä samaan aikaan kun maisteri Yrjö Harvia viimeisteli omaa esitystään, joka johti suureen alueluovutukseen. mm. Helsingin maalaiskunnasta luovutettiin Helsingille pinta-alasta 1/3 osaa ja väestöstä 2/3 osaa. Vuodet kuluivat! Tähtisen ensimmäinen luonnos valmistui vuonna 1945 lakisääteisten piirikokousten käsittelyyn. Tähtinen lähti siitä, että Korson alueesta voitaisiin perustaa oma itsenäinen kunta, johon liitettäisiin Rekolan alue Helsingin maalaiskunnasta. Ehdotukseen suhtauduttiin kahdella tapaa. Tuusulassa ja Keravalla kannatettiin itsenäisen Korson perustamista – Keravalla tosin hapuillen. Helsingin maalaiskunnassa puolestaan pidettiin nyt parhaana ratkaisuna liittää Tuusulan ja Keravan puoleiset alueet Helsingin maalaiskuntaan. Helsingin maalaiskunnan valtuustossa itsenäisen Korson kunnan perustaminen oli esillä ensi kertaa maaliskuussa 1950. Itsenäinen kunta ei kelvannut valtuutetuille, mutta alueiden liittämisestä maalaiskuntaan äänestettiin. Kahdeksantoista valtuutettua kannatti liitosta, seitsemän oli vastaan ja neljä äänesti tyhjää. Valtioneuvostossa esitys oli pöydällä pitkään ja lopulta päätös tehtiin äänestäen. Sen mukaan Tuusulan kunnan ja Keravan kauppalan alueella sijainneet Korson osat liitettiin Helsingin maalaiskuntaan 15.5.1953.
|