Koti, uskonto ja isänmaa – suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus.

Koti, uskonto ja isänmaa ovat edelleen vahvoja, suomalaisille tärkeitä arvoja. Ne voivat vallan hyvin mukautua moderniin yhteiskuntaan ja elää sulassa sovussa suvaitsevaisuuden, moniarvoisuuden ja tasa-arvon kanssa. Perusarvojen tulee olla kohdallaan ja sydämen paikallaan: suomalaiset menestyvät jatkossakin terveellä itsetunnolla sekä yhteistyöllä ja avarakatseisuudella.

Suomi Oy:n kolme kulmakiveä: koulutus, sivistys ja kulttuuri.

Tarvitsemme menestyäksemme kansainvälisyyttä, kielitaitoa ja muiden kulttuurien syvää ymmärtämistä. Lasten ja nuorten koulutuksen sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen korkean tason tuleekin olla kansallisen agendamme kärjessä.

Terveydenhuollon taso on yhteinen, suuri haasteemme.

Terveydenhuoltojärjestelmämme on suuren haasteen edessä. Ammattitaitoisesta henkilökunnasta on jo nyt pulaa, ja ongelma vain kärjistyy väestön ikääntymisen myötä. Uudet teknologiat pelastavat ihmishenkiä mutta aiheuttavat myös lisää kustannuksia.

Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitys on suuri, ja jo pelkkä elämäntapojen muuttaminen vähentää paineita terveydenhuollon lisäinvestointeihin.

Lasten ja nuorten terveyspalveluista ei saa tinkiä. Esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon ja nuorten terveyspalveluihin on jälleen panostettava aiempaa enemmän. 

Eläkkeiden pitää riittää elämiseen.

Seniorikansalaiset ovat ansainneet parhaan mahdollisen hoidon ja hoivan. Heistä huolehtiminen on kunnia-asiamme. Nykyinen porvarihallituksemme on ryhtynyt toimeen niin eläkeläisten ostovoiman parantamiseksi kuin ikäihmisten palveluiden parantamiseksi. Eläkeläisten ostovoiman kasvattamiseen on jo nyt, hallituskauden puolessavälissä, laitettu yli seitsemänkertaisesti enemmän varoja verrattuna viime hallitukseen. Eläkkeitä on vihdoin saatu nostettua ja eläkeläisten verotusta tarkistettua. 

Hallitus panostaa voimakkaasti myös ikäihmisten palveluihin. Tämän vuoden alussa julkistettu  ikäihmisten palvelujen laatusuositus painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä kattavaa yksilökohtaista palvelutarpeen arviointia. Käytännössä kunnilla olisi nyt kaikki mahdollisuudet kehittää ikäihmisten palveluita aiempaa joustavimmiksi ja monipuolisimmiksi.

Yrittäjyys on tärkeä osa hyvinvoinnin rakentamista.

Yrittäjyys toimii yhteiskunnassa liikkeellepanevana voimana. Yrittäjät toteuttavat markkinoilla uusia ajatuksia, mikä synnyttää työpaikkoja, tuloja ja varallisuutta. Näin kertyvät verotulot luovat rahoituksellisen perustan hyvinvoinnille.
Uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet ja syntyvät pk-yrityksiin. Työllistämisen kynnystä onkin edelleen alennettava – hyvinvointiyhteiskunnan pelastaa työtä tekevä Suomi.

Lähivuosina 60 000 suomalaista yritystä vaihtaa omistajaa, kun edellinen omistaja jää eläkkeelle. Nykyinen perintöverojärjestelmä ei kannusta lapsia jatkamaan vanhempiensa aloittamaa toimivaa ja kannattavaa yritystoimintaa. Tämä on yksi suurimmista riskeistä, kun puhutaan jo olemassa olevista suomalaisista työpaikoista. Uusia keinoja yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten verotusten keventämiseksi on jatkuvasti työn alla. Tätä työtä tulee ehdottomasti jatkaa.

Yrityksiä rasittaa myös edellisen hallituksen päätös yhteistoimintalain uudistamisesta, jonka valmistelussa ei otettu huomioon yrittäjien mielipidettä. Yt-lain velvoitteet laajennettiin koskemaan myös pieniä yrityksiä, mikä suoraan sanoen vaikeuttaa työllisyyttä ja lisää turhaa byrokratiaa. Mielestäni laki pitäisi ottaa uudelleen käsittelyyn.

”Virtasten” talous saadaan tasapainoon työllä ja verotuksella.

Työn tekemisen tulee aina olla kannattavampaa kuin tukijärjestelmien varaan heittäytymisen. Siksi myös ansiotulon verotuksen tulee kannustaa työntekoon. Ruoan arvonlisäveron laskusta hyötyvät lapsiperheet, pienituloiset, opiskelijat ja eläkeläiset – laadukas ja terveellinen ravinto on jokaisen suomalaisen perusoikeus!

Myös nykyisen hallituksen aikaansaama perintöverouudistus helpottanee tavallisten virtasten elämää: perintöveron vähennysoikeutta nostettiin tuntuvasti, erityisesti lesken ja alaikäisten lasten osalta. Perinnöksi jäävästä omaisuudesta on verot jo moneen kertaan maksettu! Tällaiset vinoumat yhteiskunnassamme rasittavat turhaan kuluttajan taloutta.

Itämeri tarvitsee apuamme.

Itämeren suojelu on suomalaisille kunnia-asia. Vaikka Itämeren suurimpana uhkana voidaan pitää Pietarin aiheuttamia päästöjä ja lisääntyviä öljynkuljetuksia, emme itsekään ole syyttömiä oman meremme saastuttamiseen. Tärkein ympäristöhankkeemme tällä vaalikaudella onkin, ilmastonmuutoksen ohella, Itämeren suojelun tehostaminen. Yksi iso edistysaskel on ollut päätös Sköldvikin öljytorjuntakeskuksen perustamisesta.

Kuudes ydinvoimala tuo kilpailukykyä ja turvallisuutta.

Kuudennen ydinvoimalan rakentamispäätös on tehtävä ensi vaalikaudella. Ydinvoima on osoittautunut turvalliseksi ja päästöiltään edullisimmaksi tavaksi tuottaa energiaa. Se on tärkeä osa kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Suomi tarvitsee kilpailukykynsä ja kansallisen turvallisuutensa vuoksi omavaraisuutta energiantuotannossa. Mitä edullisemmin energian saanti on turvattu, sitä varmemmin yritykset ja työpaikat pysyvät Suomessa. 

Suomi tarvitsee toimintakykyiset puolustusvoimat.

Sodasta ja terrorismista on tullut ilmeisen pysyvästi koko maailmaa – ja ainakin välillisesti myös Suomea – koskevia ilmiöitä. Ulkomailta kuuluu tuon tuosta huolestuttavia uutisia valtapyrkimyksistä ja niiden aiheuttamista sotatoimista. Viimeksi Georgian kriisi osoitti meille, että kansainvälinen yhteistyö ei valitettavasti riitä ylläpitämään rauhaa ja rauhanomaisia suhteita valtioiden välillä. Siksi myös Suomen puolustusvoimien toimintakyky on pidettävä korkealla tasolla.

Päivitetty 14.10.2008